Mikko Malmgren Kuntaliitolta esitti aluksi kuntien kriisihallinnan tilannekuvaratkaisuiden kehitystilanteista. Toiveena on, että kuntien väliseen keskusteluun saadaan lisää koordinaatiota niin, että useammat kunnat pääsisivät jakamaan osaamistaan. KoronaGIS ryhmä pyrkii auttamaan tässä kuntia, erityisesti paikkatietoasioihin liittyen.
Keskustelua jatkettiin muun muassa siitä, miten jotkut kuntien käyttämät rajapinnat eivät ole aina helposti hyödynnettävissä, vaikka virallisissa tietolähteissä ne on ilmoitettu avoimiksi. Tähän toivotaan lisää ohjeistusta. Yksi ratkaisu voi olla esimerkiksi lista henkilöistä, jotka ovat selvittäneet, kuinka kyseisiä tietokantoja hyödynnetään. Tähän tarvitaan sujuvaa yhteistyötä kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa.
Miten sujuva yhteistyö sitten saadaan toteutettua?
Koska useilla kunnilla on liikkeellä hyvin samanlaisia koronakriisiryhmiä ja rakenteilla samanlaisia ratkaisuja, KoronaGIS tavoittelee kokemuksien jakamista kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Eri toimijat voivat sitten kertoa, miten asioita on tehty ja mitä on saatu aikaiseksi. Maailma on menossa samaan suuntaan kuin keväällä ja nämä asiat pitää hoitaa nyt mahdollisimman hyvin.
Palaverissa keskusteltiin myös, kuinka sensitiivistä tietoa tulee käsitellä. Esimerkiksi taudin “hot spotteja” ei tulla aktiivisesti jakamaan tai esittelemään kartoilla, koska sillä on useita negatiivisia vaikutuksia. KoronaGIS keskittyykin siihen, että nimenomaan eri viranomaiset ja toimijat, jotka tarvitsevat kyseistä tietoa, voivat saada nämä tiedot käyttöönsä.
Tästä saatiin jo keväällä hyviä kokemuksia. Voidaan sanoa, että virkatien ohittaminen on paikallaan, kun asioita pitää pystyä edistämään nopeasti. Näin varsinkin, kun tekninen osaaminen on saatava nopeasti jakoon.
Vastauksemme siis yllä mainittuihin haasteisiin on, että pidämme jatkossakin tiiviitä KoronaGIS-aamupalavereita noin kolmen viikon välein, joissa kunnat ja eri toimijat pääsevät nopeasti jakamaan kokemuksiaan.
