Lapin sota on monelle tuttu, mutta harva tietää millaiset jäljet sota todella jätti Lapin maisemiin. Käsivarren Lapissa sijaitsevaa puolustuslinjaa käytettiin sodassa syksystä 1944 tammikuuhun 1945, jolloin linjalla oli ryhmittyneenä yli 14 000 saksalaissotilasta. ”Vastassaan saksalaisilla oli noin tuhannen suomalaismiehen vahvuinen taisteluosasto”, Emil Kastehelmi kertoo.
Monet linnoituksen osista ovat säilyneet kaukaisissa ja arktisissa olosuhteissa poikkeuksellisen hyväkuntoisina ja koskemattomina. Sotilaiden jälkeen jättämät arkiset tavarat, hylsyt, ammuslaatikot ja lentopommien jäänteet kertovat tarinaa menneestä. Tutkimuksissa alueelta löytyi kymmenen uutta rakennusvaiheen vankileiriä. Viitteitä löytyi myös mahdollisesta joukkohaudasta. ”Hautalöydöt voivat valottaa kysymystä siitä, mitä Sturmbockia rakentaneille sotavangeille kävi. Aihetta ei tunneta juurikaan, sillä suuri osa saksalaisista sotavankityötä koskevista dokumenteista on kateissa tai tuhoutunut”, sanoo Kastehelmi.
Avoimia aineistoja yhdistämällä hyvä lopputulos
Tutkimustyön apuna käytettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoa. Aineisto on kaikkien saatavilla Avoimien aineistojen tiedostopalvelun kautta. Laserkeilausaineiston avulla tutkimusalueelta löytyi paljon sellaisia kohteita, joita ei voisi havaita tarkastelemalla pelkästään esimerkiksi ilmakuvia. Tutkijoiden mukaan ilman Maanmittauslaitoksen avointa ilmakuva- ja laserkeilausaineistoa tutkimus olisi ollut mahdotonta toteuttaa.
”Keilausaineistojen pohjalta tuotettuja uudenlaisia paikkatietoaineistoja julkaistaan jatkuvasti. Esimerkiksi kasvillisuuden korkeutta maanpinnasta kuvaava, Suomen metsäkeskuksen kesällä 2020 julkaisema latvusmalli on arvokas aineisto tutkimuksen jälkityövaiheessa. Aineistosta voi olla hyötyä muun muassa kartoitettujen leirialueiden suojaisuuden arvioinnissa”, kertoo Aleksi Rikkinen.
”Sturmbock-linjan tutkimus on hieno esimerkki siitä, mitä syntyy, kun yhdistetään avoimesti saatavilla olevaa paikkatietoa ja innovatiivista tutkimusotetta. Nyt, kun uuden Kansallisen laserkeilausohjelman myötä aineistojen tarkkuus kymmenkertaistuu, jää nähtäväksi, mitä kaikkea aineiston avulla saadaan aikaan”, pohtii kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitoksesta.
Ikkuna kulttuuriperinnön tarkasteluun
Tutkimuksen tuloksia on julkaistu projektin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Aineisto tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden Lapin sodan kulttuuriperinnön virtuaaliseen tarkasteluun. Kastehelmen ja Rikkisen tutkimustyön julkaisun yhtenä tavoitteena on helpottaa sotahistoriaan tutustumista sekä innostaa uusia yleisöjä ja etenkin nuoria sotahistorian piiriin.
