Digiroad on suurelle osalle tuttu tietojärjestelmä, joka tarjoaa erityisesti reititykseen ja navigointiin yhtenäistä liikenneverkkoa. Järjestelmään on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon keskilinjageometria sekä tärkeimmät ominaisuustiedot.
Oleellista on, että Suomessa on yhtenäinen ja ilmainen liikenneverkkoa kuvaava tietoaineisto. Helmikuun Geodeetti- ja Kuntien paikkatietokahveilla tutustuttiin tarkemmin Digiroadin nykytilanteeseen.
Mitä tarkoitetaan SURAVAGE-prosessilla?
SURAVAGE eli suunniteltu rakennusvaiheen geometria on prosessi, joka mahdollistaa sujuvan ja ajantasaisen tie- ja katuverkon keskilinja-aineiston koostamisen hyödyntäjien käyttöön.
Kun kunnat rakentavat uusia teitä, katuja tai asuinaluetta, joka sisältää uusia katuja, niiden keskilinjageometria toimitetaan Digiroadiin jo ennen rakentamishankkeen liikenteelle avaamista. Silloin järjestelmä näyttää uuden tien rakenteilla olevana. Kun tie valmistuu, se muutetaan taas käytössä olevaksi.
Kunnat voivat lähettää sähköpostitse tiedot uudesta keskilinjageometriasta. Samaan postilaatikkoon lähetetään tieto rakentamisen alkamisesta sekä siitä, milloin tie on avattu liikenteelle. Tämän jälkeen voidaan tehdä tilamuutoksia.
Kun tiedot ovat Digiroadissa, kunnat voivat jatkaa ominaisuustietojen täydentämistä uudelle keskilinjageometrialle. Ominaisuustietoja ovat muun muassa nopeusrajoitukset, liikennemerkit, suurin sallittu –rajoitukset, kääntymisrajoitukset ja joukkoliikenteen pysäkit.
Digiroadista tiedot siirtyvät hyödyntäjille, kuten hätäkeskuksille. Nopeusrajoitukset ovat hyvin keskeinen osa Digiroadin tietosisältöä, joita esimerkiksi Hätäkeskuslaitos hyödyntää. Hätäkeskus käyttää aineistoa myös reaaliaikaiseen arvioon siitä, mikä hälytysajoneuvo on lähimpänä pelastuskohdetta. Mitä päivitetymmät tietoaineistot ovat, sen paremmin hätäkeskus pystyy valitsemaan oikean yksikön.
Kuntarajapinta: Tavoitteena päästä eroon tupla ylläpidosta ja operaattorin manuaalityöstä
Kuntarajapinnan on tarkoitus puuttua ongelmaan, jossa eri tietojärjestelmien keskilinjageometriat eroavat toisistaan. Rajapinnassa geometrioiden vastaavuutta tarkastellaan ja kuntien järjestelmiin tallennetut ominaisuustiedot tuodaan Digiroadin keskilinjageometrioihin.
Tulevaisuudessa toiveena on se, että suoran integraation avulla tieto siirtyisi reaaliajassa kunnan järjestelmästä Digiroadiin. Kuitenkin, vaikka Digiroadin ja kuntien väliset tiedot integroituvat reaaliaikaisesti, ongelma voi muodostua hyödyntävässä päässä.
Navigaatiojärjestelmien kirjavuus
Hätäkeskuslaitos käyttää valtakunnallista Digiroad-aineistoa sen tuottamiin saavutettavuusanalyyseihin. Laitos kuitenkin toimittaa vain osoitteen ja koordinaatit lähimpään yksikköön. Muuten Suomessa on vaihtelua itse ajoneuvoissa olevissa järjestelmissä.
Ambulansseilla on käytössä muutama valtakunnallinen navigointijärjestelmä, ja yksityisillä ambulansseilla niitä on useita. Erityisesti ensihoidossa on todella iso kirjavuus siinä, mitä aineistoja käytetään ajoneuvokohtaisessa navigoinnissa.
Miten Digiroadin kanssa edetään?
Digiroad jatkaa asian parissa ja selvittää, miten tieto uusista kaduista saataisiin tehokkaammin ja nopeammin siirtymään ajoneuvoissa oleviin navigointijärjestelmiin.
Selvää on, että useilla toimijoilla, kuten poliisi ja pelastuslaitos, tulee olla luotettavat ja valtakunnalliset tiedot käytössään. Digiroad on hyvä esimerkki rekisterikokonaisuudesta, jossa mukana ovat niin kunnat kuin myös eri organisaatioita tuottamassa, analysoimassa ja käsittelemässä tietoa.
Suomen kattavassa tietojärjestelmässä on paljon eri ulottuvuuksia, jolloin aihe on yhdistettävissä myös ekosysteemiseen kehitykseen. Tarve onkin tuoda koko ekosysteemi tähän mukaan, jotta toivottu muutos voi lähteä tapahtumaan.
