Paikkatiedon tuottaminen ja hyödyntäminen tunnistetaan yhä selkeämmin tärkeäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Paikkatietoa syntyy monilla eri aloilla ja organisaatioissa, ja paikkatietoanalyysejä hyödynnetään laajalti. Myös liikunnan harrastaminen tapahtuu aina jossakin paikassa. Tutkijat ryhtyivät pohtimaan, miten paikkatiedon avulla voisi laajemmin ja monipuolisemmin edistää esimerkiksi kaupunkien asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja liikkua. Voiko paikkatiedolla saada esimerkiksi uutta tietoa asukkaisen liikuntakäyttäytymisestä tai liikkumiseen käytetyistä paikoista? Voiko sen avulla kertoa, että missä on pulaa tietynlaisista liikuntapaikoista?
Valtakunnallisesti tarkasteltuna liikunnallisten ja terveiden elintapojen edistämisellä on yhteiskunnassa selviä hyötyjä. Näin voidaan sekä kohottaa kansalaisten elämänlaatua että ehkäistä syrjäytymistä. Siksi kansalaisten arkiliikkumisen ja liikuntaharrastusten edistämisestä on muodostunut terveys- ja liikuntapolitiikan keskeinen tavoite.
Uutta tietoa liikkumisympäristöistä
Liikkuminen ja liikunnan järjestäminen tapahtuu aina jossakin paikassa tai alueella, joten tutkijat halusivat selvittää, miten paikkatietoa voisi hyödyntää monipuolisemmin. Ympäristöministeriön koordinoiman Lähiöohjelman 2020–2022 tukemana maantieteilijät Helsingistä ja liikunnan yhteiskuntatieteilijät Jyväskylästä käynnistivät Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -tutkimushankkeen selvittämään tätä.
Jyväskylän yliopisto on koordinoinut jo pitkään kansallista LIPAS-hanketta, joka ylläpitää rakennettujen liikuntapaikkojen paikkatiedon tietokantaa Suomessa. Kunnat syöttävät LIPAS-tietokantaan omien liikuntapaikkojensa ja -reittiensa sijainti ja ominaisuustiedot. Tietokantaan kuuluu niin piste-, viiva- kuin aluemaisia kohteita, riippuen kohteen ominaispiirteistä. LIPAS-tietokanta yhdistettynä muihin avoimiin paikkatietoaineistoihin antaa hyvä pohjan liikkumisen ja liikunnan harrastamisen yhdenvertaisten mahdollisuuksien analysoimiselle.
Kaikkea liikuntaa ei kuitenkaan harrasteta tietokannasta löytyvissä rakennetuissa paikoissa. Me suomalaiset liikumme paljon myös lähimetsissä ja poluilla niin lenkkeillen, marjastaen tai sauvakävellen, jota voidaan pitää kansallisena erikoisuutenamme. Talvisin hiihdämme pelloilla ja käymme kävelyllä järvien jäällä. Näitä lenkkipolkuja tai hiihtoreittejä ei löydy virallisista rakennettujen liikuntapaikkojen paikkatietoaineistoista. Meillä ei siis ole kattavaa tietoa siitä, missä ihmiset harrastavat liikuntaa tai keitä nämä liikkujat ovat.
Monipuolinen tutkimusaineisto tarjoaa vastauksia
YLLI-hankkeessa aineistoa kerätään monipuolisesti erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Teemme esimerkkilähiöidemme Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan asukkaille muun muassa puhelinhaastatteluja, joissa selvitämme heidän tyypillisiä liikkumisympäristöjään. Koululaisilta taas keräämme tietoja Maptionnaire-karttakyselypalvelun avulla. Olemme myös sijoittaneet kävijä- ja liikennevirtalaskureita esimerkkilähiöiden liikuntapaikkojen ympäristöön. Lisäksi tutkimme liikkumisympäristöjen maantieteellistä saavutettavuutta, eli sitä, miten asukkaat pääsevät liikuntapaikoille. Saavutettavuus- ja matka-aika-aineistot kertovat esimerkiksi siitä, miten hyvin ne ovat asukkaiden saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen, pyöräillen tai yksityisautolla.
Hyödynnämme myös olemassa olevia ja avoimia paikkatietoaineistoja, jotka kertovat muun muassa väestön sijoittumisesta, ikäjakaumasta, varallisuudesta ja koulutusasteesta eri asuinalueilla. Tietojen avulla voimme arvioida liikuntapaikkojen saavutettavuuden sosioekonomista eriarvoisuutta eri asuinalueilla. Kaikilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen.
Lisäksi kokeilemme sosiaalisen median, kuten Twitterin, käyttökelpoisuutta paikkatietoaineistona. Kehitämme menetelmiä, joilla liikuntaan liittyvistä julkaisuista voi saada georeferoitua tai jäsennettyä (engl. geoparsing) sijaintitietoa. Selvitämme myös, voiko sosiaalisesta mediasta saatavalla big datalla analysoida ihmisten liikuntakäyttäytymistä.
Kaupungit mukana kehittämisessä ja soveltamisessa
Uusia työtapoja ja paikkatiedon käyttöä kehitetään yhdessä Helsingin ja Jyväskylän kaupunkien kanssa. Kaupunkien tietotarpeita ja hankkeen tulosten sovellettavuutta on pohdittu koko hankkeen ajan liikuntapaikkojen suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on uusien kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen, uudenlaisten toimintamallien ja työkalujen ideointi, kokeileminen ja arviointi. Tärkeä kumppani hankkeen tulosten julkaisemisessa on myös LIPAS-paikkatietopalvelu (lipas.fi). Onnistuneet paikkatietoanalyysit ja -aineistot voivat jäädä pysyvään käyttöön kaikkien Suomen kuntien käytettäväksi.
YLLI-hankkeen organisaatio
Helsingin yliopisto
- Petteri Muukkonen, YLLI-hankkeen konsortiojohtaja, yliopistonlehtori, dosentti, FT
- Tuuli Toivonen, YLLI-hankkeen konsortion varajohtaja, professori, FT
- Penguyan Liu, tutkijatohtori, PhD
- Charlotte van der Lijn, tutkijatohtori, PhD
- Marisofia Nurmi, tutkimusavustaja, LuK
- Sonja Koivisto, tutkimusavustaja, LuK
- Muut avustajat ja maisteritutkielmiaan tekevät opiskelijat
Jyväskylän yliopisto
- Mikko Simula, yliopistonlehtori, LitT
- Anna-Katriina Salmikangas, yliopistotutkija, LitT
- Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö, FM
- Ilkka Virmasalo, tutkijatohtori, YTT
- Elina Hasanen, tutkijatohtori, LitT
- Janne Pyykönen, projektitutkija, LitM
- Muut avustajat ja maisteritutkielmiaan tekevät opiskelijat
Lisätietoa
Lue lisää Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö -hankkeesta:
blogs.helsinki.fi/yhdenvertainenliikunnallinen-lahio