Kun kaupungit kasvavat ja yhä useampi meistä asuu kaupunkialueilla, luonnon tuominen kaupunkeihimme on entistäkin tärkeämpää. Se on avainasemassa rakentamisessa ja yhteyden luomisessa luonnon ja ihmisten välille.
Luontoelementit tuovat kauneutta kaupunkiympäristöön, mutta tiedämme myös, että luonnolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Meillä on yhä enemmän todisteita siitä, että vihreä ympäristö voi parantaa kognitiivisia toimintoja. Tutkimukset osoittavat myös, että rikollisuus vähenee ja kiinteistöjen arvot kasvavat alueilla, joissa kaupunkiluonto on läsnä.
Koska luonto parantaa niin hyvinvointia kuin myös asumisviihtyvyyttä, kaupunkeja ei pitäisi nähdä luonnosta eristäytyneinä elinympäristöinä. Mitä koskemattomampi kaupunkiympäristö on, sitä enemmän luontoa voidaan hyödyntää ilmanlaadun säätelyssä, vapaa-ajanviettoalueiden tarjoamisessa ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen lieventämisessä.
Vaikka meillä on paljon tietoa luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä myös kaupungeissa, luontoa ei edelleenkään aina huomioida kehityksessä. Osa luontotyypeistä jää hyvinkin vähälle huomiolle.
Hyvä esimerkki ovat kaupunkipurot, jotka ovat tärkeitä kaupunkilaisille niin ihmisten hyvinvoinnin kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta. Silti niitä on laiminlyöty vuosisatojen ajan ja niiden ekosysteemit ovat usein heikossa kunnossa.
Kaupunkipurojen hyödyt suunnittelijoiden tietoon
Coimbran yliopiston tutkijaryhmä julkaisi helmikuussa Urban Stream Assessment System (UsAs) -työkalun, joka kuvaa kaupunkipurojen tuottamia hyötyjä ympäristölle ja ihmisille. Työkalu tuo esille erilaisia näkökulmia, aina lisääntyneestä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta
tulvariskien pienenemiseen. Kaupunkivesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden kartoittamisessa ja arvioinnissa hyödynnetään paikkatietoja.
Työkalu on jaettu viiteen osioon, joissa on käytössä yhteensä lähes sata indikaattoria ja arviointijärjestelmä. Useat indikaattorit pohjautuvat joko olemassa oleviin tai kentällä tuotettuihin tietoihin. Havainnot jaetaan lajin mukaan kotoperäisiin ja vierasperäisiin, koska vierasperäisten lajien hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Vastauksia ekologisiin kysymyksiin
Työkalu tarjoaa vastauksia tärkeisiin ekologisiin kysymyksiin, kuten miten luonnon monimuotoisuus vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja ekosysteemipalveluihin. Jopa kaupunkien tiheimmin rakennetuista alueista olisi mahdollista tehdä sopivia elinympäristöjä monille kotoperäisille lajeille ja samalla kiinnostavia yhteisötiloja ihmisille.
Työkalun avulla laaja-alaiset arviot kaupunkipurojen ja niiden ympäristön tilasta voitaisiin liittää osaksi taloudellista hyötyanalyysia. Työkalun ehdottamien toimenpiteiden seurauksena omaisuusarvot kasvavat, vesistön epäpuhtaudet vähenevät ja ilma muuttuu puhtaammaksi. Seurauksia ei kuitenkaan saavuteta helposti. Välillä se voi vaatia alueen rakentamista kokonaan uudelleen.
Kaupunkipuroista apua ilmastonmuutoksen torjuntaan
Kaupunkipurot voivat olla apunamme myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ne sopeutuvat sääilmiöihin ja muihin muutoksiin usein paremmin kuin ihmisen rakentamat järjestelmät. Meillä onkin mahdollisuus oppia näiltä luonnon järjestelmiltä, jotka ovat ohjanneet luonnon monimuotoisuutta tuhansien vuosien ajan. Ilmastonmuutos vaatii meiltä muutoksia elämäntapaamme. Näihin muutoksiin perusta on suhteessamme luontoon.
Otetaan luonto osaksi jokapäiväistä elämäämme – niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Positio-lehdessä 2/2021.
Lue lisää vuoden alussa ilmestyneestä artikkelistamme: Ranta E. et al. (2021). Urban stream assessment system (UsAs): An integrative tool to assess biodiversity, ecosystem functions and services. Ecological Indicators.
Artikkelin kirjoittaja Elina Ranta on GeoForumin tiedotusvastaava, joka tutkii kaupunkiekosysteemipalveluita Coimbran yliopistossa Portugalissa. Kehitettyä vesistöjen arviointimenetelmää pyritään testaamaan myös Suomen ilmasto-oloissa lähivuosina. Sähköposti: etunimi.sukunimi@geoforum.fi
