Aina kun suunnitellaan, kaavoitetaan ja rakennetaan, syntyy valtavasti uutta tietoa. Tietoa liikkuu eri organisaatioissa, kuten kunnissa, suunnittelutoimistoissa ja rakennustyömailla, ja sitä hallitaan erilaisissa järjestelmissä. Syntynyttä tietoa tarvitaan usein jossakin toisessa organisaatiossa tai toiminnassa – ja aina, kun jälleen suunnitellaan, kaavoitetaan ja rakennetaan. Miten rakennetun ympäristön valtavia tietomääriä sitten hallitaan ja miten sitä saadaan hyödynnettyä tehokkaasti? Vastaus on, että parannettavan varaa olisi. Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva laaja ja tärkeä tieto on hankalasti käytettävissä. Se hidastaa prosesseja ja saattaa tehdä asioinnista paikoin kankeaa. Ryhtiliikettä tilanteeseen rakennetaan ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hankkeessa. Tavoitteena on valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Tiedonhallinta kevenee ja selkeytyy, kun tiedot esimerkiksi kaavoituksesta ja rakennusluvista kootaan saataville yhteen paikkaan. Avainsanana onnistumiselle on yhteentoimivuus. ”Jotta tiedot voitaisiin koota saataville yhteen paikkaan, alan toimijoiden kanssa täytyy sopia yhteistyössä, mistä ominaisuuksista mikäkin tieto koostuu, miten tietoon liittyvät käsitteet määritellään, miten tiedot liittyvät toisiin tietoihin ja mitä koodistoja tiedoissa käytetään. Tämä kaikki on yhteentoimivuustyötä”, kertoo erityisasiantuntija Anssi Hänninen ympäristöministeriöstä.
Semanttinen yhteentoimivuus perustana
Tiedon semanttinen yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että tiedon merkitys ja muoto on määritelty yhteisesti sovitulla tavalla. Kun tieto tarkoittaa samaa sekä lähettäjän että vastaanottajan päässä, sitä voidaan myös sujuvasti siirtää organisaatiosta toiseen. Toisin sanoen mitään yhteistä järjestelmää ei voisi syntyäkään, elleivät tiedot ole semanttisesti yhteentoimivia. Yhteentoimivuustyö on edellytys ylipäänsä monelle digitalisaation tavoitteelle –sille, että tieto virtaa tehokkaasti ja tiedon käyttäjille voidaan tarjota parempia, esimerkiksi tekoälyä ja automaatiota, hyödyntäviä palveluita. ”Semanttisesti yhteentoimivaa tietoa pystytään myös vertailemaan organisaatioiden välillä, mikä mahdollistaa monenlaista tilastointia ja raportointia”, Hänninen kuvailee.
Yhteistyön voima
Rakennetun ympäristön tiedot eivät leiju tyhjiössä, vaan niillä on yhtymäkohtia moniin muihin tietoihin. Niinpä rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyössäkin täytyy katsoa koko ajan oman kentän ulkopuolelle. Esimerkiksi koulurakennuksen tietojen määrittelyssä tarvitaan todennäköisesti myös koulutukseen liittyviä määritelmiä – ja päinvastoin. Myös liikenne- ja paikkatietoala ovat hyvin lähellä rakennettua ympäristöä. Rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyö on muita tietoalueita hieman edellä, joten valmiita määrityksiä ei aina välttämättä ole valmiina. Kun yhteentoimivuustyö ottaa tuulta alleen laajemmin, myös tietoalueiden välinen yhteistyö voi tiivistyä. Rakennetun ympäristön yhteentoimivuuden edistäminen on tiedonhallintalain mukaisesti ympäristöministeriön vastuulla, mutta työtä ei missään nimessä tehdä yksin. Ministeriön asettamaan yhteistyöryhmään kuuluu jäseniä julkishallinnon lisäksi myös yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Yhteistyö kuntien ja Kuntaliiton kanssa on avainasemassa, sillä valtaosa rakennetun ympäristön tiedoista, kuten kaavojen ja rakennuslupien tiedot, syntyvät kunnissa. Yhteistyöryhmän alla toimii lisäksi kolme teemaryhmää, joissa keskitytään kolmeen eri osa-alueeseen: semanttiseen yhteentoimivuuteen, kokonaisarkkitehtuuriin ja standardisointiin. ”Teemaryhmät ovat matalan kynnyksen foorumeja, jonne otetaan uusia jäseniä mukaan jatkuvasti. Mukaan voi ilmoittautua sähköpostitse. Mukana onkin jo iso joukko asiantuntijoita rakennetun ympäristön yrityksistä, kunnista sekä valtion virastoista”, Hänninen kannustaa.
Miten yhteentoimivuuden edistäminen etenee?
Ryhti-hankkeen yhteentoimivuustyö edistyy projekti ja työpaketti kerrallaan. Tämänhetkisenä tavoitteena on määritellä loogiset tietomallit niille tiedoille, jotka tulevat mukaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ensimmäisen vaiheen kehitykseen. ”Olemme parhaillaan käynnistämässä myös laajaa terminologista sanastotyötä uudistuvan maankäyttöja rakennuslain käsitteistä sekä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehityksessä tarvittavista käsitteistä. Lisäksi meneillään on projekti rakentamislupapäätöksen tietosisällön loogisesta tietomallista. Syksyn aikana on tarkoitus käynnistää myös uusia tietomalliprojekteja”, Hänninen kertoo. Valmistuneita projekteja ovat muun muassa kaavatietomalli yleis- ja asemakaavan tietosisällöstä, tonttijakosuunnitelman tietomalli sekä koodisto rakennuksen elinkaaren vaiheista. Kaikki yhteentoimivuustyön tuotokset kootaan Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämälle Yhteentoimivuusalustalle, josta ne ovat avoimesti saatavilla selaimen kautta.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Positio-lehdessä 3/2021. Lue koko artikkeli alkuperäisessä muodossaan täältä.
