• Artikkelin kategoria:Kolumnit
  • Artikkeli julkaistu:17.1.2022

Kestävyyshaasteet kasvattavat metsäluonnon paikkatiedon tarvetta

Meillä Suomessa on ehkä paremmat tiedot metsistä kuin missään muualla. Tietoa hyödynnetään tehokkaasti, mutta uuden tiedon tarve vain kasvaa, kun yritämme vastata ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin.

Kirjoittaja

You are currently viewing Kestävyyshaasteet kasvattavat metsäluonnon paikkatiedon tarvetta
Kuva: Arkistokuva

Meillä Suomessa on ehkä paremmat tiedot metsistä kuin missään muualla. Tietoa hyödynnetään tehokkaasti, mutta uuden tiedon tarve vain kasvaa, kun yritämme vastata ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin.

Joulukuussa julkaistun Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tulokset tulivat monelle yllätyksenä. Sen mukaan Suomen metsien kasvu on hyytynyt ensimmäistä kertaa 60-vuoteen. Kun vielä viime vuonna tähän aikaan puhuttiin Suomen metsien kasvavan enemmän kuin koskaan, nyt kasvu on lähtenyt laskuun – yhteensä 4,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Luonnonvarakeskus on aloittanut tutkimukset syiden alkuperästä ja toivoo saavansa selvyyttä asiaan vuoden 2022 alussa. Sitä ennen haluamme kuitenkin nostaa esille muutaman esimerkin siitä, mitä paikkatiedot tarjoavat kestävän metsätalouden eteen.

Tietoaineistojen hyödyntäminen Suomessa

Suomen metsäkeskuksen keräämä paikkaan sidottu metsävaratieto muodostaa Valtakunnan metsien inventoinnin kanssa kattavan metsätietoekosysteemin. Metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikön Jorma Jyrkilän mukaan vuodesta 2018 avoimena jaettu paikkatieto on ollut suuri menestys sen alkutaipaleelta asti.

”Suomen metsäkeskuksen kattava paikkaan sidottu data ja Luonnonvarakeskuksen 100 vuoden ikään ehtinyt Valtakunnan metsien inventointi muodostavat kokonaisuuden, joka kelpaa malliksi minne tahansa.”

Kattavalla tiedolla on lukuisia käyttökohteita metsätalouden lisäksi. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksen maastotietokannan pohjalta rakennettu Metsämaski ylläpitää reaaliaikaista tietoa metsätalousmaista ja osoittaa tietyllä ajanjaksolla, kuinka paljon maata on muuttunut metsäksi tai metsästä muuhun käyttöön.

Entistä paremmat tietoaineistot mahdollistavat myös poikkihallinnollisen yhteistyön. Esimerkiksi Mammutti-hankkeessa selvitetään, mitä julkisia (paikka)tietoaineistoja Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön hallinnan alla on olemassa. Hankkeella tuetaan maankäytön muutosten seurantaa ja tietopohjan kehittämistä sen tueksi.

Datataloudessa on otettu kuitenkin vasta ensimmäisiä askeleita ja digitalisaatiolla voidaan tehdä paljon enemmän. Uusia keinoja tarvitaan biotalouden kestävyyden, kuten ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja biotalouden tuottaman taloudellisen hyödyn sekä sosiaalisen kestävyyden turvaamisen optimointiin. Eikä pelkkä perinteinen metsätieto riitä analyysien pohjaksi.

”Kun metsätietoon yhdistetään muu ympäristötieto, voidaan puhua biotietoekosysteemistä, josta ei ole pitkä matka Suomen luonnon digitaaliseen kaksoseen.”

Digitaaliset kaksoset ovat vahvan kommunikoinnin työväline

Metsien kestävän ylläpidon tueksi tarvitsemme tarkkoja ennusteita siitä, kuinka intensiteetiltään erilainen metsävarojen hyödyntäminen vaikuttaa Suomen hiilinieluun, ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuteen.

Myös Metsäkeskus on ollut mukana GeoForumin organisoimassa Digital Twin Finland -työryhmässä. Vuoden 2021 keväällä koottu työryhmä suunnittelee suomalaista biotietoekosysteemiä, joka luonto- ja ympäristötietoa yhdistelemällä rakentaisi osan koko Suomen digitaalisesta kaksosesta. Se on työkalu, joka auttaa ymmärtämään tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä tarkastelemaan ja ennakoimaan monitahoisia ilmiöitä.

Siiloja purkamalla ja tietojen yhteisellä käytöllä voimme vaikuttaa laadukkaampiin ja perustellumpiin päätöksiin. Biotietoekosysteemi voi toimia viestinnän välineenä kaikkien toimijoiden kesken.

Biotietoekosysteemi: Mitä uutta saadaan aikaiseksi?

• Biotietoekosysteemi nopeuttaa suunnittelua ja takaa laadun, kun toimijat on tuotu yhteen ja tietoaineistot ovat saavutettavissa yhden kanavan kautta. Tiedon avulla asiakkaat voivat toteuttaa kestävyysstrategioitaan (taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen). Myös ympäristövaikutusten arviointi nopeutuu, kun YVAn edellyttämä tietopohja on helposti saavutettavissa.

• Metsä- ja ympäristötiedon digitaalisella kaksosella voidaan todistaa kestävyyden kriteerit toiminnassa. Sen avulla voidaan myös tunnistaa uusia tietotarpeita, tietolähteiden puutteita ja laadun parantamiskohteita.

• Biotietoekosysteemin avulla voidaan tarkastella samanaikaisesti samaan paikkaan sidottua, eri lähtökohdista kerättyä tietoa. Tietoja voidaan siten käsitellä “päällekkäin”, ja analysoida ja tuottaa erilaisia tietotuotteita, palveluita, suunnitelmia ja skenaarioita edellä mainittujen asiakkaiden tarpeisiin.