Huolimatta vuosikymmeniä kestäneistä tiedeyhteisön ja ympäristöjärjestöjen antamista varoituksista, IPCC:n uusin raportti lähetti selkeän viestin: ilmaston tuhoutuminen on peruuttamaton, emmekä ole matkalla saavuttaaksemme hiilineutraalia planeettaa vuoteen 2050 mennessä.
Viesti on selvä. On tärkeämpää kuin koskaan, että me kaikki osallistumme tavalla, jolla voimme siirtyä kestävämpään yhteiskuntaan. Paikkatieto auttaa meitä ymmärtämään kohtaamiamme haasteita ja luomaan konsensuksen siitä, kuinka voimme aktiivisesti edistää kestävämpää yhteiskuntaa.
Uusilla tiedon tuottamisen mahdollisuuksilla voimme tarttua härkää sarvista ja vastata keskeisiin tietotarpeisiin. Millaista yhteistyötä hiilineutraali Suomi vaatii? Mitä tietotarpeita meillä on?
Esimerkiksi metsätaloudessa on jo vuosikaudet hyödynnetty pistepilvimuotoista tietoa. Ilmastotyön kanssa työskentelevien ja aiheita pohdiskelevien ihmisten kannattaisi miettiä, turvaudutaanko työssä vain perinteisiin 2D-aineistoihin, vai uskalletaanko myös miettiä asioita 3D-paikkatietoa hyödyntäen.
Ratkaisuja kehitetään kovaa vauhtia, mutta toisaalta niiden käytettävyys on yhä ongelma. Kestävä kehitys vaatii monimutkaista, moniulotteista, monta tietoaineistoa integroivaa tietoa.
Hiilineutraali Suomi syntyy sillä, että kaikki otetaan mukaan keskusteluun. Myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö tulee viedä vielä pidemmälle – yksittäisiin kansalaisiin. Suomessa on jo useita projekteja meneillään, joissa tiedontuotanto on joukkoistettu kansalaisille.
Asiantuntijoiden nostot – mitä kannattaa miettiä tulevaisuudessa?
1. On pidettävä huoli siitä, että valtio ohjaa tutkimusta rahoituksella.
2. Vertailuissa historiatiedon saatavuus on tärkeää, ei ainoastaan reaalitieto.
3. Tiedon laadun tulee olla niin hyvää, että tieto toimii pohjana päätöksenteossa. Näin esimerkiksi kaavoituspäätöksissä ei tarvitse vasta myöhemmin analysoida onnistumista ja tehdä päästölaskentoja.
GeoForum Summitissa 2021 asiantuntijat keskustelivat, miltä tiedontuottamisen ja -käsittelyn nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät eri toimijoiden näkökulmasta. Katso Hiilineutraali Suomi -seminaaritallenne täällä.
