Avoimesta datasta kohti hallittua jakelua

Paikkatiedon hyödyntämistä on jo pidempään edistetty parantamalla tiedon saatavuutta. Ponnisteluiden tavoitteena on ollut mahdollistaa eri toimijoiden synnyttämän tiedon käyttö myös muille. Haemme säästöjä kaikille sillä, ettei samoja tietoja ylläpidetä useampaan kertaan. Tarkoitus on ollut mahdollistaa myös uusien käyttötapojen syntyminen avaamalla tietoja ja tukemalla näin innovaatiotoimintaa.

Vaikka vuosien varrella on päästy myös tuloksiin, on tämä työ kuitenkin vielä kesken. Viranomaisprosesseissa ja yrityksissäkin pidetään edelleen yllä useita versioita samasta kohteesta. Tiedon hyödyntäminen sitä ylläpitävien prosessien ulkopuolella on vieläkin useimmiten teknisesti hankalaa tai hallinnollisesti tahmeaa. Visio tiedon sujuvammasta virtauttamisesta odottaa yhä parasta toteutusta.

Mitä paikkatieto tarjoaa?

Paikkatiedon tuoma erityinen lisäarvo digitalisaatiossa on sen tuoma kyky tietojen yhdistämiseen, hallinnointiin ja analysointiin. Sijainti tarjoaa ylivertaisia mahdollisuuksia päätöksenteon tehostamiseen kaikilla toiminnan tasoilla.

Liikkumisessa hyödynnetään paikkatietoja. Palveluiden tarjoamisessa ja toimittamisessa paikkatieto näkyy ihmiselämän kaikissa vaiheissa. Suunnittelussa siirrytään virtuaaliseen, koordinaatistoon sidottuun mallintamiseen. Rakennetun ympäristön toiminta paikkatietoistuu elinkaarimallin läpi. Ympäristökysymysten arvioinnissa sensoroimme havaintoja koko universumista lähtien aina yksittäisiin luontokohteisiin jne.

Päätöksenteko perustuu tilannearvioon, joka muodostetaan yhdistämällä eri lähteistä saatavia tietoja. Tilannekuva muodostetaan valtion ylimmälle johdolle samoilla periaatteilla kuin vaikkapa etsimme perheessä seuraavaa talvilomakohdetta.

Varsinaisen paikkatiedon lisäksi tietoa voidaan paikantaa tulkitsemalla sitä kuvilta ja avoimista tietolähteistä. Sosiaalisen median avulla saadaan tietoa liikkumisesta ja sosiaalisesta mielentilasta myös alueittain. Yksittäinen ihminen voi myös tuottaa kokonaisuuden kannalta merkityksellistä tietoa. Väärissä käsissä voidaan tätä tiedon kasautumista hyödyntää uhkaamaan turvallisuuttamme.

Paikkatiedon tarjoama kyvykkyys on siten myös uhka

Saatavilla olevia tietoja voidaan hyödyntää tavoilla, jotka muodostavat turvallisuusriskejä. Lomamatkojen tiedottaminen avoimesti avaa rikollisille tietoja tyhjillään olevista asunnoista. Pieniä paikannuslaitteita käytetään jo omaisuuden seurantaan myös rikollisessa tarkoituksessa.

On myös tietoja, joiden avoimuus muodostaa uhkia kansalliselle turvallisuudelle. Selkeimmin tällaisia tietoja ovat yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät tiedot. Tällaisia tietoja käsitellään tänään sekä viranomaisprosesseissa että yritysten toiminnassa. Kohteita suunnitellaan, käytetään ja ylläpidetään fyysisen todellisuuden digitaalisina kaksosina.

Varautumisen keinovalikoima

Olemme tulleet tilanteeseen, jossa muodostuneeseen turvallisuusuhkaan on syytä reagoida. On arvioitava paremmin tiedon jakamisen hyödyt ja mahdolliset haitat. Varmasti ensimmäiseksi voimme selvittää, mitkä tiedot voidaan jättää jakamatta. On myös arvioitava mikä on tarkoituksenmukainen jaettavan tiedon yksityiskohtaisuus ja tarkkuus.

Kaiken kaikkiaan saamme parannettua samalla paikkatiedon hyötyvaikutuksia, kun tunnistamme paremmin mitä tietoja on todella tarve jakaa ja kenelle. Ymmärtämällä paremmin asiakkaan tarvetta parannetaan samalla myös turvallisuuden näkökulmaa.

Tiedon jakamisessa on myös syytä huomioida vastuullisuus. Tiedon luovuttajan tulee varmistaa, kuka on tiedon todellinen vastaanottaja. Luovutusehdot ja vahva tunnistautuminen tarjoavat tähän jo työkaluja. Menettely soveltuu hyvin kaikkeen jaettavaan paikkatietoon, riippumatta siitä onko kyseessä kriittiseksi luokiteltu tieto.

Tässä vastuu koskee yhtä hyvin niin viranomaisia, kuin yrityksiä ja yksityisiä henkilöitäkin. Eurooppa on osoittanut edelläkävijyyttä GDPR-direktiivin kautta ja nyt samoja periaatteita voidaan soveltaa muunkin kuin henkilötiedon käsittelyssä ja jakamisessa.

Maamme vahvuutena on pieni koko, joka ohjaa meidät yhteistyöhön. Seuraavaksi onkin hyvä pohtia, miten varaudumme paremmin näköpiirissä oleviin haasteisiin.Koronakriisin alussa kokosimme asiantuntijaryhmän etsimään paikkatiedolle käyttöä kriisin hallinnassa. Joitain menetelmiä saatiin käyttöönkin, mutta hanke tuotti myös merkittävän opetuksen: Kriisi ei ole paras paikka uusien menetelmien kehittämiseen. Paikkatiedon jakamisen turvallisuuskysymyksiin paneudutaankin nyt perustetun työryhmän toimesta.

Juha Saarentaus, GeoForum toiminnanjohtaja

Luetuimmat

Lue lisää