EU:n uusi droneasetus on ollut pitkään kysymysmerkillä, kun sen siirtymäaika on venynyt ja sääntöjä päivitetään jatkuvasti. Nyt asetus on julki ja uusia regulaatioita tulee noudattaa, mutta miten?
Nykyisin rekisteröityminen koskee kaikkia. Operaattori voi olla yksityinen henkilö tai y-tunnuksellinen toimija. Lisäksi kauko-ohjaajien, jotka ohjaavat laitteita, tulee rekisteröityä. Alle 250 gramman kamerattomat laitteet eivät kuitenkaan jatkossa vaadi verkkoteoriakoetta.
EU-asetuksen ymmärtämiseksi on syytä tutustua kahteen termiin:
- Luokat: Dronet jaetaan teknisten ominaisuuksiensa mukaan C-luokkiin. Valmistajien on merkittävä droneille selvästi ominaisuuksiaan vastaava luokka.
- Kategoriat: Lentotoimenpiteet jaetaan kolmeen kategoriaan (avoin, erityinen ja sertifioitu) niiden riskien perusteella.
Viimeksi helmikuussa 2022 asetukseen on tehty muutoksia. Lisäyksenä muun muassa ERP-lisäyksiä (Emergency Response Plan) sekä uusia “erityisen kategorian” koulutusvaatimuksia.
Muuten muun muassa ”sivullisen ihmisen” määritelmään on tullut tarkennuksia ja kontrolloitu maa-alue on määritelty.
Erityinen kategoria kattaa kaupunkimallinnuksen
Lentotoimenpiteenä kaupunkimallinnus vaatii erityisen kategorian toimintaluvan, joka sisältää neljä erilaista tapaa hakea toimintalupaa. Kaupunkioperointi voidaan tietyin ehdoin luvittaa SORA-prosessin (Specific Operations Risk Assessment) kautta.
Kun dronea rekisteröidään, kannattaa aina muistaa, että prosessi on operaattorikohtainen. Toimijoiden väillä toiminnan luonne on usein hyvin erilaista, mikä osaltaan myös muovaa prosessia.
Mikä on suomalaisten kuntien tilanne?
Ilmailu kehittyy, muuttuu, ja siihen on totuttava. Maaliskuun kuntien paikkatietokahveilla käsiteltiin kuntien dronekysymyksiä hieman tarkemmin.
Keskustelussa oli mukana edustajia 20 kunnasta. Joissain kunnissa uusi versio on koettu haasteelliseksi. Siirtymä on tullut myös muille toimijoille yllätyksinä, kun jatkossa on seurattava erittäin tarkasti, mitä EU:ssa tapahtuu.
On myös useita kuntia, joissa dronet eivät ole käytössä. Henkilöresursseihin törmätään, vaikka tarpeet kasvavat koko ajan. Tarpeita on muun muassa kantakartan ylläpidossa, lähtöaineiston keruussa ja ympäristölupien valvonnassa. Lappeenrannassa esimerkiksi lennot ovat pysähdyksissä, kun lentojen määrä ei tällä hetkellä ole riittävä uusien määräysten mukaisen kaluston hankinta- ja ylläpitokustannuksiin verrattuna.
Kuntien paikkatietokahveilla aihetta oli tarkemmin esittelemässä Geotrimin myynti-insinööri Eero Vihavainen. Geotrim Oy on ensimmäisenä Suomessa saanut Traficomin hyväksymän toimintaluvan vaativaan kaupunkialueoperointiin.
Lue lisää aiheesta Traficomin droneinfo.fi-sivulla tai Geotrimin tuoreesta blogipostauksesta.
