Kävin katsastamassa paikkatietomarkkinatilannetta Geospatial World Forumissa Amsterdamissa 10-12. toukokuuta. Forumia on noin 10 vuoden ajan järjestänyt intialainen Geospatial Media ja se on pikkuhiljaa noussut yhdeksi merkittävimmistä alan tapahtumista Euroopassa.
Tänä vuonna tapahtuma keräsi lähes 1500 osallistujaa noin 70 maasta. Suomesta näyttelyyn osallistui Terrasolid Oy. Otsikossa mainitut teemat nousivat keskeisesti esiin ja ainakin näyttelyssä lähes kaikki tarjosivat ratkaisuja digitaalisten kaksosten muodostamiseen tekoälyllä täydennettynä.
Tällä hetkellä hypekäyrän kärjessä on Metaversumi (Metaverse), joka voi tarkoittaa virtuaalimaailmoja tai internettiä kokonaisuudessaan. Facebookin muutettua nimensä Metaksi kaikki haluavat nyt tehdä bisnestä metaversumissa.
Onko metaversumilla ja digitaalisilla kaksosilla sitten yhteyttä? Ehkä keskeisenä erona on se, että digitaalisella kaksosella on aina yhteys todellisuuteen. Paikkatietoyrityksiä edustava World Geospatial Industry Council julkaisi vuoden alussa raportin digitaalisista kaksosista, jonka mukaan digitaaliset kaksoset ovat Gartnerin hypekäyrässä siirtyneet ylisuurista odotuksista pettymysvaiheeseen. Se, seuraako tästä sitten vakiintuminen, onkin mielenkiintoista.
Raportti kannattaa lukea, jos haluaa ymmärtää digitaalisia kaksosia. Yksi mielenkiintoinen näkökulma on kaksosten jakaminen mikro (instanssi)-, hybridi (seutu)- ja makrotasoihin (kansallinen/globaali). Raportissa mainitaan EU:n tavoittelema Destination Earth-hanke, jossa muodostetaan 1 km tarkkuudella malli esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin.
Konferenssissa digitaalinen kaksonen tuntui olevan kaikilla tarjolla. “3Dmesh” eli laserkeilausdata yhdistettynä viistokuviin sekä mahdollisesti myös 360-kuviin tuntui olevan nyt kaikkien huulilla.
Esimerkiksi Hollannista Cyclomedia tarjoaa täysin valtiollisesta toimijasta riippumattoman kolmiulotteisen meshmallin, joka kattaa tällä hetkellä koko Hollannin. Tulevaisuudessa tähän yhdistetään koko Hollannin kattavat 360-kuvat, joita yritys on ylläpitänyt jo 12 vuoden ajan.
Toinen mielenkiintoinen digitaalinen kaksonen oli pienen hollantilaisen startupin tarjoama, 250 eri tietokantaa tai rajapintapalvelua hyödyntävä web-pohjainen dataintegraatioratkaisu, jonka avulla esimerkiksi kunnat ja pelastustoimi voivat helposti analysoida kuljetustarpeitaan tai vaikkapa bussien kulkua. He voittivat ratkaisullaan myös Euroopan Unionin järjestämän “Smart City Dashboard”-kilpailun Smart city dashboardina osana isompaa konsortiota.
Kaiken kaikkiaan tekoälyratkaisut olivat paljon esillä. Suurin osa ratkaisuista keskittyy muutoksen havainnointiin. Opetusdata tai datan laatu tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa hyvien ratkaisujen aikaansaamiseksi.
Luonnollisen kielen sovellusesimerkki oli kiehtova. Tekoäly pystyi vastaamaan vapaasti esitettyihin kysymyksiin tutkijoiden hyödyntämän 1 000 000 miljoonan kysymyksen opetusaineiston perusteella.
Messuilla oli mukana myös Amazon, Ebay ja Coca-cola, mikä kertoo siitä, että paikkatietoratkaisut ovat jo osa liiketoimintaa ja sen kehittämistä.
Kaukokartoitusaineistot – ilmakuvat, laserkeilaus ja satelliittikuvat – ovat ratkaisu moneen ongelmaan. Lisäksi tietysti erilaisten sensorien ja navigaattorien tarjoamia tietoja hyödynnetään kaikkialla.
Mielenkiintoinen ratkaisu oli esimerkiksi tutkasatelliittikuvien perusteella toteutettu tiestön kunnon arviointi. Kuvissa näkyivät päivittäiset muutokset maailman eri kaupungeista puolen metrin tarkkuudella. Autojen navigointitietojen perusteella pystyi analysoimaan esimerkiksi jonkun sillan kautta kulkeneiden päämäärät. Se, mikä kiinnitti huomiota monessa esityksessä oli, että datan laadusta ei juuri puhuttu tai miten luotettavaa analysoitu tieto oli.
Suomesta paikalla oli edustajia ainakin GeoForumista, Maanmittauslaitoksesta ja Aalto-yliopistosta sekä muutama yritysten edustaja. Esityksiä oli Maanmittauslaitoksen kokemuksista Kallio-yhteistyöstä sekä GeoE3-projektista.
