Maantieteen ylioppilaskokeeessa oli yhdeksän tehtävää, joista seitsemässä tehtävässä paikkatieto oli jollain tavoin mukana. Paikkatiedon osuus oli pienin kaikille pakollisessa ja useimmille helpoimmassa tehtävässä, jossa esitettiin väittämiä maantieteen alalta. Väittämistä 1/10 liittyi paikkatietoon.
Eniten paikkatietoon liittyviä pisteitä oli tarjolla kokeen viimeisessä tehtävässä, jossa kokelaita pyydettiin määrittelemään paikkatieto ja pohtimaan sen roolia virtuaalisten pelien maailmassa (e-urheilussa) niin pelaajien kuin pelinkehittäjien näkökulmasta. Tästä tehtävästä parhaiten vastanneille oli jaossa 30 pistettä.
Muissa kysymyksissä paikkatiedon osaamisella pystyi saamaan pisteitä muun muassa tulkitsemalla teemakarttoja ja pohtimalla paikkatiedon käytettävyyttä valitun kunnan vaikuttamishankkeissa.
Tutustu yo-kokeeseen täällä.
Geomedia – paikkatietoa peruskouluissa ja lukioissa
Paikkatieto sekä sen sovellukset ovat tärkeä osa yläkoulujen ja lukioiden geomediaopetusta. Geomedia on Opetushallituksen opetussuunnitelmassa käytetty termi, johon paikkatiedon lisäksi kuuluvat muun muassa kartat, maantieteellistä tietoa välittävät tilastot ja diagrammit sekä paikkaan tai alueeseen sidotut kuvat ja videot.
Geomediaopetuksessa käsitellään muun muassa erilaisia tapoja tuottaa ja tulkita paikkaan tai alueeseen sidottua maantieteellistä tietoa. Lukion maantieteen opetuksessa sillä luodaan pohja paikkatieto-osaamiselle ja kansalaistaidoille, joihin kuuluu esimerkiksi taito käyttää ja ymmärtää internetin karttapalveluita tai mobiilisovelluksia.
Osa nuorista voi myös hakeutua opiskelemaan korkeakouluihin aloja, joihin paikkatieto liittyy. Geomediaopinnot toimivat hyvänä pohjana näille opinnoille.
Paikkatiedon rooli ylioppilaskirjoituksissa
Ylioppilaskokeessa kokelaan ei tarvitse vastata kaikkiin tehtäviin, vaan heillä on jonkin verran valinnanvaraa. Koska paikkatieto oli keväällä esillä lähes jokaisessa maantiedon ylioppilaskokeen kysymyksessä, jokaisen kokeeseen osallistuneen on täytynyt tavalla tai toisella käsitellä paikkatietoa vastauksissaan.
Menestyäkseen kokelaan täytyi näin ollen tunnistaa, tulkita ja tuottaa itse paikkatietoa sekä pohtia paikkatiedon soveltamista omien tietojensa pohjalta.
Tärppejä ylioppilaskirjoituksiin osallistuville
Koska ylioppilaskirjoitukset ovat useimmille opiskelijoille koko lukio-opintojen suuri tavoite, on todennäköistä, että opettajat painottavat opetuksessa paikkatietoon liittyviä tärppejä ja soveltavia harjoituksia.
Viime kevään kokeen ja Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) antamien hyvän vastauksen piirteiden perusteella suosittelemme tulevia kokelaita harjoittelemaan ainakin seuraavia taitoja:
- Käsitteen määrittely: mitä on paikkatieto
- Hyvän kartan elementtien tunteminen
- Taito tunnistaa huonon kartan luomat virheelliset mielikuvat
- Kartan tulkintataitoja: mitä kartta kertoo ja kenelle se on tehty
- Taito pohtia syitä havaituille ilmiöille
- Taito tunnistaa paikkatiedon moninaisia ilmenemismuotoja
- Taito ymmärtää paikkatiedon sovellusmahdollisuuksia
Kirjoittajat: Laura Hynynen & Petteri Muukkonen, Helsingin yliopisto (etunimi.sukunimi@helsinki.fi). Tutustu täällä myös kriittisen geomedialukutaidon tutkimushankkeeseen, jossa kirjoittajat mukana.
