Julkisen sektorin tavoite on tuottaa yhteiskuntaa tukevaa toimintaa. Kaupunkisuunnittelussa tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvän ja kestävän asumisen sekä alustan luomista elinkeinoelämälle ja yhdyskuntien-innovaatioille.
Paineet tuottaa kasvavaa palvelutasoa korostuvat vähenevien resurssien osalta, mm. henkilöstön ja osaamisen saatavuuden tasolla (mm. Vatilo 29.12.2021, Safa kolumni). Samalla prosessit kiinteistöjen kehitystarpeista yhdyskunnan rakentamisen toteutumiseen ovat monitahoisia ja niitä on vaikea kokonaisuutena hallita. Koska haasteisiin ei ole selviä ratkaisuja, on keinoja etsittävä aktiivisesti.
Yhteiskunnan digitalisoitumisella, kuten tietomalleilla, automaatiolla ja tiedolla johtamisella on kunnianhimoisia tavoitteita edesauttaa molemmissa haasteissa. Tästä kirjoittelimme esimerkiksi PlanCityn blogissa (14.3.2022), sekä Tekniikka ja talous (8.10.2020).
Digitalisaation lisäksi mahdollisuuksia tarjoaa myös tiivis arvoa luova yhteistyö. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, kuten hankekaavoituksessa, julkisen ja yksityisen sektorin resurssiyhteistyössä (mm. Kuusiniemi 2019 diplomityössä, Jaakonaho 21.1.2022 PlanCity blogissa).
Yhteistyön kehittäminen näissä hankkeissa on kiinnostava kokonaisuus, vaikka alkuasetelmaltaan tarjoaakin haasteita. Haasteita tuovat yhteensovittamistarpeet toteuttajien ja asukkaiden, työn johtamisen ja aikataulujen osalta. Kaavoitus nykyisellään sisältää suunnittelua, eri tahojen selvitysvaatimuksia, paikallisia ja kansallisia tavoitteita sekä viime kädessä myös kaavan toteutettavuus edellytyksiä. Yhteistyön edellytys on luottamus ja kokonaisuuden johtamisella voidaan kuitenkin saavuttaa yhteistä etua ja apua kriittisiin resursseihin.
Yhteistyöpotentiaali on myös julkisen sektorin kesken. Hankekaavoitus ei ole ainoa kaavoitusmuoto ja resurssointia tarvitaan myös muualla. Tässä yhteistyökumppaneina voivat toimia entistä tiiviimmin toiset julkisen sektorin organisaatiot kuten valtion ja kuntien toimijat.
Sen sijaan, että osapuolten yhteistyö rajautuu viralliseen yhteydenpitoon kuten viranomais- ja valitusmenettelyyn, voisi yhteistyöllä tai yhteentoimivuudella saavuttaa mahdollisuuksia maankäytön haasteissa. Yhteistyö ei tarkoita suuria kompromisseja vaan parhaimmillaan monien eri välivaiheiden ja uudelleensuunnittelun välttämistä, jotta ratkaisu löytyisi mahdollisimman nopeasti ja tarjoaisi riittävää joustoa toteuttamista varten.
Haasteiden ratkaisemiseksi ja resurssien riittävyydeksi nousevat tarpeet joustavan prosessin luomiselle, jossa tarvitaan tiivistä yhteistyötä, johtamista, johtamisen tukea ja uusien toimintamallien omaksumista.
Yhteistyötä tarvitaan resurssipulaan, mutta mitä julkisen sektorin yhteistyö voisi olla sinusta tulevaisuudessa? Miten yksityinen sektori saadaan mukaan?
