Merialuesuunnitelma on kestävän sinisen talouden strateginen kehittämisasiakirja, jonka keskeisenä tavoitteena on meriympäristön hyvän tilan tukeminen. Suunnitelmaa havainnollistetaan kartalla. Karttamerkinnöillä kuvataan symbolisesti merellisten arvojen ja toimintojen merkittäviä paikkoja ja tulevaisuuden potentiaaleja, sekä niiden sijoittumista Suomen merialueilla.
Merestä kestävää hyvinvointia
Merelliset sidosryhmät yhdessä merialuesuunnittelijoiden kanssa ovat rakentaneet merialueelle yhteisen vision: Merestä kestävää hyvinvointia. Hyvinvoiva Itämeri ja hyvinvoiva ihminen kulkevat rinnakkain riippuvuussuhteessa toisiinsa ja tukevat kestävää sinistä taloutta. Alueellisten tavoitekuvien ja tiekarttojen avulla on kenen tahansa toimijan mahdollista tarkastella tarvittavia askeleita vision saavuttamiseksi.
Johtoajatuksena on, että merellisen ympäristön hyvinvointi ja merialueiden hyödyntäminen eivät voi olla ristiriidassa keskenään, sillä kestävästä sinisestä kasvusta saadaan maksimaalinen hyöty vain silloin, kun meriekosysteemin toiminta on turvattu ja meriympäristön tila hyvä. Hyvinvoiva meri on tuottava meri.
Synergioita ja sallivaa merialueen monikäyttöä
Merialuesuunnitelman avulla tunnistetaan merellisten toimialojen ja meriympäristön nykyhetken merkityksellisiä paikkoja ja prosesseja, sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Toimijoiden erilaiset tarpeet ja tulevaisuusnäkymät ovat haastaneet suunnittelijoita pohtimaan perusteluita suunnitelmille ja sitä, miten ne esitetään kartalla.
Esimerkiksi kalastusalueiden rajaaminen kartalle on haastavaa, sillä kalastajat käyttävät merialuetta hyvin laajasti. Myös mittakaava (1:750 000) asettaa omat rajoituksensa pistemäisten kohteiden esittämiselle. Kalastuselinkeinon arvoketjun tunnistaminen – ja sen näkyminen suunnitelmakartalla – on kuitenkin tärkeää, jotta elinkeinon merkityksellisyys voidaan osoittaa. Kalastus ja kalankasvatus ovat osa kotimaista elintarviketuotantoa, ja niiden hiilijalanjälki on varsin pientä esimerkiksi lihantuotantoon nähden.
Suunnitelmaluonnoksessa osoitetaan ammattikalastajien merkittävimmät verkko- ja troolikalastusalueet- Lisäksi rysäpaikat ja kalasatamat ovat saatavilla taustakartta-aineistona. Kalojen kutupaikat on merkitty ”Merkittävät vedenalaiset ekologiset luontoarvot” -merkinällä.
Energiantuotanto-merkinnällä puolestaan osoitetaan tuulivoimalle tunnistettuja, tulevaisuuden kannalta potentiaalisempia paikkoja. Suunnitelmassa ennakoidaan siirtymistä avomerelle suuriin tuotantolaitoksiin. Strategisetkasvutavoitteet ja niiden vaatima tila on otettu huomioon. Alueiden määrittelyssä on käytetty SmartSea-hankkeessa valmisteltua sijainninohjausoptimointia, jossa on huomioitu taloudellisia, ekologisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä.
Merialuesuunnitelma ei kuitenkaan ole aluevaraus tai lupaus tulevasta. Tulevaisuudessakin tuulivoimalat tarvitsevat kaavoitukset, lupaprosessit ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt kuten tähänkin saakka.
Avointa suunnittelua
Suunnitelma on luonteeltaan mahdollistava, ei poissulkeva. Alueita ei varata yksinomaan tietyn sektorin käyttöön eikä toimintoja ole kielletty merkintöjen ulkopuolisillakaan merialueilla. Tavoitteena on tuoda näkyviin ja näin myös yhteisiin keskustelupöytiin toimijoiden erilaiset ja usein päällekkäisetkin tarpeet.
Suunnitelmassa merialueille on osoitettu runsaasti päällekkäisiä toimintoja. Tämä kertoo siitä, että eri toimijoilla on intressejä ja tulevaisuuden potentiaalia samoilla alueilla. Eri toimijat voivat löytää mahdollisuuksia yhteistyöhön, ja toisaalta mahdolliset ristiriidat voidaan välttää etukäteen keskustelemalla.
Suunnitelmassa käsiteltyjä teemoja ei ole mahdollista tarkastella erillisinä karttatasoina. Tämä on tarkoituksenmukaista, sillä toimintoja ei voi suunnitella kestävästi, jos ei tunneta muiden toimijoiden tarpeita ja toimien sijoittumista. Merialue on rajaton kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä kaikkia kumulatiivisia vaikutuksia vielä edes tunnisteta.
Vaikuttavuutta yhteistoiminnallisen päätöksenteon kautta
Merialuesuunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa jo vuosia. Näin merialueiden toimijoiden tarpeista on saatu runsaasti tietoa. Suunnitelman vaikuttavuus syntyi prosessin myötä, kun sidosryhmät ymmärsivät toisiaan, sitoutuivat suunnitelmaan ja kokivat sen omakseen.
Merialuesuunnitelma on tärkeä kansallinen ja alueellinen strategiapaperi, jolla ohjataan merialueiden kestävää käyttöä. Se ohjaa myös välillisesti. Aluesuunnittelun työkaluna suunnitelma tukee maakuntakaavoitusta ja aluekehitystä tuottamalla tietoa merellisten toimialojen ja meriympäristön mahdollisuuksista ja reunaehdoista.
Artikkelin kirjoittaja Mari Pohja-Mykrä on Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori. Sähköposti: etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi. Suomen merialuesuunnitelma 2030 hyväksyttiin joulukuussa 2020. Voit tutustua digitaaliseen suunnitelmaan sivulla www.merialuesuunnitelma.fi.
Mitä on merialuesuunnittelu?
Merialuesuunnittelu perustuu EU:n merialuesuunnitteludirektiiviin (2014/89/EU), joka on toimeenpantu kansallisesti maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 8a). Kahdeksan rannikkomaakuntaa laativat yhdessä kolme merialuesuunnitelmaa, jotka kattavat aluevedet ja talousvyöhykkeen. Suunnitelmien ajantasaisuus tarkistetaan viimeistään kuuden vuoden välein. ulttuuriperintö, meriteollisuus, kaivannaisala ja sininen bioteknologia. Merialuesuunnittelussa kiinnitetään huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin, merialueiden ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen.
