Julkisen sektorin toimintaan on pitkän ajan kuluessa kertynyt toistuvasti laajempia selvitys- ja osaamisvaatimuksia, sekä suunnittelijan työhön, että siitä päättävien tahojen kuten demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden työhön. Omaksuttavan tiedon määrä kaikille osapuolille on merkittävä.
Tästä johtuen mm. viranhaltijoiden asiantuntijatyö, onnistuminen oikeissa poliittisissa ratkaisuissa tai hankekehittämisessä on haastavaa.
Selkeitä muutoksia, jotka ratkaisisivat prosesseja pitkään vaivanneita resurssi- ja toimintahaasteita ei ole kaupunkialueiden suunnittelun osa-alueella vielä toistaiseksi toteutunut. Kunnianhimoisia uudistuksia on tosin tehty ja tekeillä kuten alan tietomalliuudistukset. (ks. #RYHTI #RYTJ.)
Hankekaavoitus tarvitsee uusia malleja
Kaavoituksen kesto 2004 oli keskimäärin 14,6 kk ja 2015 se oli 25,7 kk. Kaavoitus keskittyy yhä enemmän olemassa oleville alueille ja täydennysrakentamiseen (ks. Rinkinen ja Kinnunen 2017).
Kaavoitus on monimutkaistunut, osin hankekaavoituksen yleistyessä ja selvitysvelvollisuuksien kehittyessä. Tämä tarkoittaa hankkeen osapuolille laajoja osaamis- ja resurssitarpeita ja tiedonvaihto on tärkeää.
Hankekaavoituksen haasteet 2010-luvulta ovat edelleen läsnä nykyisissä hankekaavoituksissa, Tampereen yliopiston Corelabin tuottamien työpajojen perusteella 2022.
Yksi keskeinen haaste oli prosessin ennustettavuuden tarve sekä tiedon tuottamisen tarpeen että aikataulujen ennakoitavuuden osalta. Ennakoitavuus on kuitenkin haasteellista, sillä suunnittelija ei aina itsekään pysty ennakoimaan yllättäviä selvitystarpeita tai poliittisia päätöksiä.
Tekoälyn mahdollisuudet haasteiden ratkaisemisessa, kuinka pian?
Tekoäly voi auttaa hankepohjaisessa kaupunkisuunnittelussa mm. parantamalla reagointikykyä muuttuviin tarpeisiin. Tietoa voidaan tuottaa käyttämällä algoritmeja havaitsemaan merkityksellisiä kuvioita suurissa aikasarjatiedoissa, joita esimerkiksi suunnittelu- ja rahoitusalalla hyödyntävät.
Toinen tapa on käyttää erityisiä tekoälyohjelmia joka voi oppia alueen erityispiirteitä ja tarpeita ihmisten syöttämän tiedon avulla ja sitten kehittää ratkaisuja kaupunkisuunnittelijoille.
Erityisesti edellä mainittuun haasteeseen tekoäly voi auttaa tasapainottamaan ja saavuttamaan laaja-alaisesti eri osapuolten tavoitteet havainnoimalla kaupunkisuunnitteluprojektin ympärillä käytävän keskustelun ja varmistamalla yhtäläisen painoarvon.
Tekoälyn mahdollisuudet on tuotettu tekoälyavusteisesti
Ehkä tämän perusteella voisi olettaa kysymyksen olevan enemmän milloin tekoälystä on apua kaupunkisuunnittelussa, kuin voisiko siitä olla apua.
Kokonaisuutena tekoäly tarjoaa laajan kirjon työkaluja ja analysointiapua merkittävien tietomäärien käsittelyssä ja hyödyntämisessä, jolla todennäköisesti on merkitystä julkisen sektorin eri toimintojen resurssihaasteisiin.
Tekoälyn merkitys tässä tekstissä korostuu asiantuntemusta vaativaan työhön ja siihen kuinka eri osapuolet voisivat tulevaisuudessa hyödyntää jatkuvasti karttuvaa tietoa ja työkaluvalikoimaa, keskittyen paremmin itse omaan erityisasemaiseensa kuten suunnitteluun.
Blogin kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Tampereen yliopistolla, kaavoitusjohtajana Ilmajoen kunnalla ja konsulttina perustamassaan Lexcell Oy:ssä. Kirjoittajan tavoitteena on auttaa julkisen sektorin kehittämisessä ja johtamisessa, digitalisaation sekä toiminnan kehittämisen avulla. Sähköposti: etunimi.sukunimi@lexcell.fi
