Miten hiljaista tietoa voi kehittää?
Kehityksen kohteena hiljainen tieto on erityinen ja haastava. Sanoittamattomia, osin kulttuurisia jaettuja käsityksiä on hankala ohjata strategisesti. Kehittämisen keinot hiljaisen tiedon johtamiselle eivät ole yksiselitteisiä.
Vähintään hiljaisen tiedon tunnistaminen eri yhteyksissä on oleellista, jotta sen vaikutukset mm. johtamisessa tulevat esille ja tiedonhallintaan löydetään työkalut.
Hiljainen tieto vaikuttaa organisaatioiden toiminnassa ja niiden keskinäisessä yhteistyössä, kokonaisuutena institutionaalisissa rakenteissa. Näkyvien haasteiden kehittäminen on selkeämpää ja siksi suuri osa kehitystoimista usein kohdistuu siihen.
Hiljaisen tiedon merkitys ja ymmärrys muutoksessa voi näkyä esimerkiksi siinä rakennetaanko uusi toistuvasti vanhan päälle vai aivan toiselle pohjalle?
Hiljainen tieto julkisella sektorilla ja maankäytössä asiantuntijatyöstä politiikkaan
Julkisen sektorin ratkaisevia kehitystoimia on kohdistettu mm. organisaatio- ja lakimuutoksiin (regulaatiivinen, normatiivinen). Tähän vaikuttaa se, että sektorin toimintaympäristö rakentuu lainsäädännön, normien ja muiden ohjeistusten ympärille. Näillä ohjataan mm. julkista valtaa, varojen käyttöä ja yhteiskuntaa.
Kuitenkin institutionaaliasena rakenteena ovat esimerkiksi kulttuuriset vaikuttimet, jaettu ja ymmärrys, myös hiljainen tieto. Tähän vaikuttaa mm. se, kuinka me oletamme julkisen sektorin toimivan ja mitä sen sisäiset toimijat kokevat työhönsä liittyvän.
Hiljainen tieto vaikuttaa sääntelyn ja ohjeistuksen ohella paljon julkisissa organisaatioissa esimerkiksi rakentamisen ja maankäytön prosesseissa, kokonaisuutena käytännön suunnittelusta poliittiseen päätöksentekoon.
Miten tällaista tietoa kehitetään tai johdetaan? Miten lisätä luottamusta eri osapuolten välille sujuvoittaen työtä? Lisääkö ymmärrys hiljaisesta tiedosta sen ohjaamista?
Digitalisaation vaikutuksia
Digitalisaatio auttaa tiedonvälityksessä ja yhdenmukaistaa toimintamalleja, helpottaen tiedon liikkumista. Toisaalta, tekoäly saattaa lähitulevaisuudessa auttaa myös kirjavamman tiedon ja hiljaisen tiedon tunnistamisessa, sillä se osaa yhä paremmin toimia ihmisyhteisöissä vuorovaikutteisesti.
Digitalisaatio tuo hyviä konkreettisia esimerkkejä. Siirtyminen paperiajasta sähköiseen aikaan on tarkoittanut myös monien käytäntöjen muuttumista. Esimerkiksi paperikartalle saatettiin piirtää ohjeistuksia sitä lukevalle kirjaajalle, koska sähköistä tiedonvälitystä ei ollut.
Tällaiset ohjeet ja symbolit ovat ajan kuluessa saaneet uusia merkityksiä ja hiljainen tieto on elänyt. Prosessin kannalta se on kuitenkin tarpeeton ja hiljaista tietoa tulisi kehittää, jotta aitoon sähköiseen tiedonhallintaan päästään.
Mitä ajatuksia sinulle herää aiheesta?
Blogin kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Tampereen yliopistolla, kaavoitusjohtajana Ilmajoen kunnalla ja konsulttina perustamassaan Lexcell Oy:ssä. Kirjoittajan tavoitteena on auttaa julkisen sektorin kehittämisessä ja johtamisessa, digitalisaation sekä toiminnan kehittämisen avulla. Sähköposti: etunimi.sukunimi@lexcell.fi
