1. Tekoälyä voi käyttää tuottamaan tehokkaimpia todennäköisyyksiä tulevalle uudelle kehitykselle, säästäen aikaa, kustannuksia tai inhimillistä virheen mahdollisuutta.
2. Tekoälyllä voidaan laajentaa ja vahvistaa suunnittelijoiden käyttämiä työkaluja, esimerkiksi alueille, joissa tekoäly on jo käytössä. Tästä esimerkkeinä yleisesti käytössä olevat hakukoneet ja sosiaalinen media, joita voidaan käyttää tietojen keräämiseen ja analysointiin päätösten tekemiseksi (tiedolla johtaminen).
3. Suunnittelijat voivat käyttää älykkäitä suunnittelutyökaluja parantamaan päätöksentekoa, sekä ohjaamaan kaupunkien kasvua ja muutosta. Näitä välineitä voidaan käyttää kiireellisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, tuloeroihin ja kohtuuhintaisten asumismuotojen muodostamiseen.
Vastaukset on tuotettu paikkatietoa hyödyntäen, tekoälyavusteisesti ja mahdollista lähitulevaisuutta analysoiden. Tekoälyn apu voisi toimia myös monessa muussa tehtävässä, josta kaupunkisuunnittelu on yksi esimerkki.
Olisiko tekoälystä siis ratkaisemaan tiedolla johtamisen ja tiedonkulun haasteita monimutkaisissa julkisen sektorin prosesseissa ja hankekehityksissä? Voisiko tekoäly auttaa eri osapuolia ymmärtämään toisen tarpeita ja välittämään oikeaa tietoa oikea-aikaisesti, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä (Lean?). Voisiko tekoäly auttaa myös hiljaisen tiedon hallinnassa, joka on perinteisin keinoin hyvin hankalaa?
Tässä hyviä kysymyksiä, joihin lähitulevaisuudessa saatetaan saada vastauksia.
Blogin kirjoittaja toimii tutkijatohtorina Tampereen yliopistolla, kaavoitusjohtajana Ilmajoen kunnalla ja konsulttina perustamassaan Lexcell Oy:ssä. Kirjoittajan tavoitteena on auttaa julkisen sektorin kehittämisessä ja johtamisessa, digitalisaation sekä toiminnan kehittämisen avulla. Sähköposti: etunimi.sukunimi@lexcell.fi
