Paikkatieto on tietoa, jolla on sijainti. Paikkatiedot ovat siis osa jokapäiväistä elämäämme sekä vapaa-ajalla, arjessa että liiketoiminnassa.

Paikkatieto toimii merkittävänä toiminnan tehostamisen mahdollistajana lähes kaikilla aloilla. Älykkääseen ohjaukseen, monitorointiin ja automaatioon perustuvat ratkaisut esimerkiksi kaupungeissa, teollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa sekä liikenteessä ja logistiikassa tarvitsevat tulevaisuudessa tuekseen yhä enemmän paikannus- ja aikapalvelua sekä paikkatietoa.

Paikkatiedon avulla fyysinen todellisuus kytketään digitaaliseen tietoon, kuten ihmisten, koneiden ja ympäristön eri kohteiden sijaintitietoon. Paikkatiedolla ja sen kehittymisellä voidaan luoda merkittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, luonnon monimuotoisuuden varmistamiseksi ja myös erilaisten julkisten ja yksityisten palveluiden toteuttamiseksi. Paikannus- ja aikapalvelu sekä paikkatieto ovat olennainen osa myös turvallisuusviranomaisten toimintaa.

Paikkatieto ja datatalous ovat toisistaan erottamattomat

Tavoiteltu paikkatiedon tuottama hyöty saadaan aikaan varmistamalla tiedon saatavuus, turvallinen jakelu sekä laaja-alainen alan osaamispohja ja innovaatioihin perustuva palveluiden tarjonta. Tähän tarvitsemme yhteiset datatalouden pelisäännöt ja monialaista verkottumista, jossa murretaan perinteisiä toimintatapoja ja uudistetaan rohkeasti prosesseja. Muutos on konkreettinen niin julkishallinnon kuin yritysten ja kolmannen sektorin toiminnan kehittämisessä. Onnistuminen vaatii yhteistyötä ja siilorajojen murtamista.

Elämme datatalouden aikakautta, jossa tietoa käytetään uuden liiketoiminnan luomiseen ja olemassa olevien prosessien tehostamiseen. Paikkatieto ja datatalous ovat toisistaan erottamattomat.

Paikkatiedon hyödyntämisen toimialakohtaista kypsyysastetta ja potentiaalia on kuvattu Spatineo Oy:n vuonna 2018 toteuttamassa selvityksessä. Suurin hyödyntäjä ja myös potentiaalisin kasvuala paikkatiedon hyödyntämisessä oli rakennettu ympäristö, jossa maankäyttö ja rakentaminen kulkee kohti tietomallinnettua toimintaa. Kasvuvaraa on myös biotalouden kentässä. Liikenne ja logistiikka hyödyntää jo vahvasti paikkatietoa, joskin älyliikenteen murros kehittää edelleen uusia sijaintiin perustuvia ratkaisuja. Myös terveydenhuolto, kauppa ja palvelut paikkatietoistuvat.

Paikkatiedon merkityksen arviointia yhteiskunnassa päivitetään nyt Vaasan Yliopiston keväällä 2023 valmistuvassa esiselvityksessä, joka arvioi erityisesti datatalouden kehitystrendejä paikkatietojen näkökulmasta.

Paikkatietoekosysteemi tarvitsee pelisäännöt

Paikkatiedot koskettavat laajasti yhteiskunnan eri toimintoja ja toimijoita. Tietoa syntyy niin julkisen hallinnon prosesseissa kuin yrityksissä ja kuluttajilta joukkoistettuna. Keskeistä alalla on onnistua sujuvasti yhteiskunnan tietokokonaisuuteen sulautuvan ja elinvoimaisen paikkatietoekosysteemin synnyttämisessä.

On pystyttävä yhdessä löytämään ratkaisuja useisiin kysymyksiin, kuten:

• Mitä tietoa tarvitaan, miten tietoa käytetään, kuka tietoa saa käyttää ja mihin tarkoitukseen ja kuka toimii tiedon omistajana.
• Tietoon liittyvät teknologiset kysymykset, toiminta­tavat ja työnjaot täytyy ratkaista Euroopan tasoinen yhteistyö huomioiden.
• Samoin agendalla ovat sijainnin tuomat eettiset ja moraaliset kysymykset, arvot ja asenteet.

Tietoekosysteemin kestävyys edellyttää, että tietoa kerätään, käytetään ja säilytetään eettisesti ja teknologisesti oikein. Tieto­ekosysteemin toimijoiden vahvuuksia tulee voida yhdistää yli toimiala- ja sektorirajojen.

Tiedon laatu on osattava tunnustaa ja tunnistaa, ja tiedonlukutaidon on oltava keskeinen kansalaistaito myös paikkatietojen osalta. Paikkatietokaan ei kulu oikein käytettäessä, pikemminkin rikastuu ja muuttuu arvokkaammaksi. Toisaalta tiedon väärinkäytökset voivat nopeasti romuttaa sekä tiedon arvon että toimijoiden välisen luottamuksen.

Tarvitaan pelisääntöjä, rakenteita ja yhteistyötä osana yleistä kansallista tietoinfrastruktuuria.

Verkostoyhteistyöllä kohti hyvinvointia

Yhteiskunnallamme on ratkaistavana suuria haasteita. Haasteisiin vastaaminen vaatii julkiselta ja yksityiseltä sektorilta erityisesti uutta osaamista ja luotettavaa tietopohjaa. Tässä paikkatietoekosysteemillä on keskeinen rooli.

Luonnon kantokyvyn mureneminen konkretisoituu ilmastonmuutoksen ja luontokadon mittareilla. Paikkatiedon avulla pystymme ymmärtämään ja etsimään korjaavia ratkaisuja.

Hyvinvoinnin haasteet kasvavat ja kamppailu demokratiasta kovenee. Informaatiovaikuttamisen työkaluna tiedon ymmärtäminen karttojen avulla on perinteisintä paikkatiedon hyödyntämistä. Visualisoinnin pohjaksi tarvitaan tietoa ja osaamista.

Haasteena voidaan pitää myös julkisen vallan uudelleenorganisoitumista. Kuntien merkitys luotettavan paikkatiedon ylläpitäjinä on korostunut kaupungistumisen mukana. Hyvinvointialueetkin tarvitsevat paikkatietoja. Eikä pidä vähätellä haja-asutusalueille jäävien vähäväkisten kuntien tarvetta hyödyntää prosessien tehostamista paikkatiedolla.

Kilpailu digivallasta kiihtyy kun tietojenkäsittelyn kapasiteetti moninkertaistuu, digitaalisen ja fyysisen maailman rajat hämärtyvät ja datan keruu lisääntyy kaikkialla. Paikkatiedot ovat virtuaalisen todellisuuden ytimessä ja paikkatiedon hyödyntämisen kasvattaminen elintärkeää. Tässä ei pidä unohtaa tiedon suojaamisen tavoitetilaa, jossa paikkatiedon erityisominaisuudet tulee osata ottaa huomioon.

***

Eteneminen vaatii laajaa, ennakkoluulotonta ja oman edun tavoittelusta irti olevaa yhteistyötä. Eri organisaatioiden vahvuuksien tunnistaminen ja yhdistäminen luovat pohjaa uusille ratkaisuille ja innovaatioille.

***

Verkostoyhteistyön arkea ovat kohtaamiset ja tiedon jakaminen. Kohtautettavana on olemassa olevia verkostoja, yhteyksiä muille aloille ja sidosryhmiin ja suuri joukko alan ammattilaisia. Verkostoyhteistyön tuloksena:

• Vähennämme päällekkäistä paikkatietojen ylläpitoa ja säästämme kustannuksissa.
• Sujuvoitamme paikkatietojen hyödyntämistä ja teemme parempia päätöksiä.
• Suojaudumme paikkatietojen väärinkäytöltä ja varmistamme turvallisen yhteiskunnan.
• Kasvatamme osaamista ja uusia innovaatioita joilla luodaan uusia työpaikkoja.

Mukaan GeoForum -verkoston tukemiseen

GeoForum on käynnistetty vuonna 2020 Eduskunnan hyväksymän Paikkatietopoliittisen selonteon toimenpiteenä. Se kehittää verkostomuotoista yhteistyötä paikkatietoalan ja paikkatietoja käyttävien organisaatioiden; yritysten, julkishallinnon, opetus- ja tutkimuslaitosten kesken.

Yhdistys toimii paikkatietoalan tunnustettuna edustajana ja lisää paikkatiedon merkityksen ymmärrystä yhteiskunnassa. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää olemassa olevia monitasoisia alan verkostoja ja vähentää päällekkäisyyttä. Yhdistys rakentaa yhteyksiä myös muiden alojen verkostotoimijoihin ja laajentaa vuorovaikutuskenttää.

Kahden täyden toimintavuoden jälkeen on käynnistysrahoituksen avulla ja koronakurjimuksesta huolimatta luotu perusrakenteet tiedotukseen, kohtaamisiin ja verkostojen saattamiseen yhteen. Nyt on kentän vuoro valita tahtotilansa jatkon osalta.

Toiminnan jatkuvuus edellyttää tukea laajasti kaikilta niiltä organisaatioilta, jotka toimivat kentässä eri rooleissa. Tuki konkretisoituu yhdistyksen jäsenyyden muodossa. Jäseninä on nyt noin 50 organisaatiota, mutta tavoitteena on muiden Pohjoismaiden mallin mukaisesti löytää mukaan 150-200 organisaatiota valtionhallinnosta, kunnista ja yrityksistä jakamaan toiminnan kustannukset kohtuullisen jäsenmaksun muodossa.

Jäseneksi voi tulla täyttämällä jäsenhakemus verkkosivuillamme.