• Artikkelin kategoria:Kolumnit
  • Artikkeli julkaistu:20.3.2023

Paikkatiedot, 3D-kaupunki­mal­lit ja tie­don yh­teentoimi­vuus – mitä kunnissa kehitetään tällä hetkellä?

Kuntaliiton ja FCG:n järjestämässä Kuntien paikkatietoseminaarissa helmikuussa käsiteltiin muun muassa rakennetun ympäristön yhteentoimivuutta, 3D-kaupunkimalleja ja kuntien tietomallipohjaiset prosesseja sekä niiden tiedonkeruumenetelmiä. Tilaisuus järjestettiin tuttuun tapaan Kuntatalolla.

Kirjoittaja

You are currently viewing Paikkatiedot, 3D-kaupunki­mal­lit ja tie­don yh­teentoimi­vuus – mitä kunnissa kehitetään tällä hetkellä?
Kuva: Miika Kostamo. Malminkartanon asema Kuntien paikkatietoseminaarin toisena aamuna

3D-kaupunkimallit eivät itsessään ole mikään uusi juttu

Lähes jokainen meistä on törmännyt 3D-kaupunkimalleihin esimerkiksi jonkin karttasovelluksen pohjalla tai ammatillisesti tutustuessaan esimerkiksi Helsingin kaupungin karttapalvelusta löytyvään 3D-kaupunkimalliin.

Uutta asiaa niiden parista tarjosi sen sijaan Tiina Talvitien esitys kaupunkimalleihin liittyvistä Digital Twin-testihankkeista, joissa oli testattu uusia tapoja Helsingin 3D-kaupunkimallien hyödyntämiseen yhteistyössä Forum Viriumin kanssa.

Näissä Helsinki-kanavalta Kaupunkimalli & digitaaliset kaksoset – ketterän kehittämisen kokeilut otsikon alta löytyvien hankkeiden puitteissa oli tehty erilaisia ketteriä kehityshankkeita, joiden tavoitteena oli testata kaupunkimallin hyödynnettävyyttä olemassa oleviin kaupungin prosesseihin.

Katso videot!

Erityisen hyvää hankkeissa oli se, että niiden toteutuksista tehtiin alle linkitetyt videot. Kuka tahansa voi siis videoiden kautta tutustua parhaisiin käytäntöihin, vaikka ei olisi hankkeissa mukana ollutkaan.

Vaikka näiden kokeilujen tavoitteena ei ollut heti muuttaa olemassa olevia prosesseja, ne tarjoavat silti mielenkiintoisen tavan hyödyntää aineistoa, sekä lisäsivät kaupunkimallien tuntemusta muidenkin kuin paikkatiedon ammattilaisten keskuudessa.

Kaupunkitietomallit –  case Turku

Vaikka buildingSMART Finlandin kaupunkimallinnuksen ohjekirjan julkaisusta on kulunut jo useampi vuosi, Suomessa ei ole vielä nähty kovinkaan montaa käytännön esimerkkiä kaupunkitietomalleista.

Myös maailmalla avoimesti saatavilla olevat virtuaalimallit kaupungeista ovat harvinaisia, jos ei laske mukaan Virtual Singapore-mallia, joka kattaa tässä tapauksessa myös koko kaupunkivaltion.

Siksi Kuntien paikkatietoseminaarissakin esitelty Turun kaupungin kaupunkitietomalli on mielenkiintoinen esimerkki avoimen rajapinnan kautta jaetusta mallista. 

Mallin CityGML-esittelyn voi katsoa yllä olevasta videosta ja tarkemmat tiedot mallista löytyvät Turun kaupunkitietomallin sivuilta. Malli on myös tarjolla suoraan WFS-rajapinnan kautta ladattavaksi erilaisiin paikkatietopalveluihin.

IFC-tietomallipohjainen rakennuslupa – tulevan rakentamislain mukaisen prosessin kehittäminen

Vaikka Eduskunnan ympäristövaliokunta viimeisessä rakentamislain muutosta koskevassa mietinnössään päättikin suosittaa uuden rakentamislain vaatimusten alkua vuoteen 2025, tämä aihe oli silti yksi eniten keskustelua herättäneistä aiheista ainakin omien havaintojeni pohjalta Kuntatalolla.

Tietomallipohjaisen rakennuslupaprosessin kehittäminen tapahtuu tällä hetkellä reilun parinkymmenen kaupungin ja kunnan RAVA3PRO-kehityshankkeessa, jonka ensimmäiset LVI-suunnitteluun liittyvät vaatimusluonnokset ovat olleet jo lausontokierroksella. 

Hanke itsessään on hyvin mielenkiintoinen, koska se tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa kaikkien rakennushankkeiden rakennuslupaprosessiin sekä linkittyy rakentamisprosessin osalta myös uusiin kestävään kehityksen vaatimuksiin.

Huom! Tuleviin rakennusluvan osaksi tarvittaviin ilmastoselvityksiin sekä materiaaliselosteisiin tarvitaan tarkkoja määriä rakennuksessa käytetyistä materiaaleista sekä niiden ilmastovaikutuksista (yksinkertaistettun määrät x CO2data.fi päästöt / kg tai EPD-lasketut tiedot tuotteelle). 

Ympäristöministeriön valmisteluprosessissa olevista rakennusten ilmastoselvityksen sekä materiaaliselosteen asetuksista järjestettiin avoin keskustelutilaisuus 6.3.2023.

Kuntien osalta tämä kytkeytyy myös osaksi rakennetun ympäristön kansallisen tietojärjestelmän kehitystä, RYTJ, koska tavoitteena on, että uusista sekä laajempia korjauksia sisältävistä hankkeista olisi tiedot tallennettuna IFC-mallipohjaisesti myös kansallisella tasolla.

Yksi prosessin esteistä eli IFC-tietomallien arkistokelpoisuus vahvistui jo viime vuonna Kansallisarkiston aihetta koskevalla päätöksellä.

Paljon muutakin on tekeillä kuntien paikkatietoihin liittyen

Koska kuntia koskevat vaatimukset kiinteistö- ja rakennusalalla ovat tällä hetkellä nopeassa muutoksessa ja sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille on selkeästi havaittavissa, kuntien kehityksessä erilaiset paikkatietoihin, tietomalleihin sekä kaupunkimallinnukseen liittyvät hankkeet ovat saaneet uuden vaihteen päälle.

Kuntien paikkatietoseminaarissa esillä olivat edellä mainittujen kehityshankkeiden lisäksi:

Lisäksi tapahtumassa esiteltiin erilaisia uusia tekniikoita kaupunkimallien tietojen keräämiseen sekä yhdistettiin uutta teknologiaa jo olemassa oleviin aineistoihin, kuten Helsingin laserkeilauksiin.

Samaan aihepiiriin linkittyvät paikkatietojen hyödyntämisen osalta myös Tampereen yliopiston koordinoimat ProDigial-kehityshankkeet sekä buildingSMART Finlandin viime vuonna aloittaman RYTV-hankeohjelma kansallisten rakennusten, infran ja kaupunkien tietomallivaatimusten yhdistämiseksi.

Kohti digitaalista rakennettua ympäristöä

Laajemmin kaikessa tässä on toki tavoitteena se, että tulevaisuudessa meillä olisi Suomessa kiinteistö- ja rakennusalalla riittävät määritykset ja prosessit digitaalisen tiedonkulkuun muun muassa kestävän kehityksen ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ei mikään pieni haaste, mikä huomattiin KIRA-alan datan kiertoa koskevassa pyöreän pöydän keskustelussa viime syksynä (videotallenne alla) sekä aihetta vuonna 2019 laajemmin selvittäneessä RASTI-projektissa.

Miika Kostamo on 2006 insinööriksi valmistunut maanmittari, joka toimii nykyisin Arkance Systems Finlandilla avainasiakaspäällikkönä (etunimi.sukunimi@arkance-systems.com). Päätoimensa lisäksi hän toimii alan kehittämisen parissa mm. Geodesian ja fotogrammetrian seurassa sekä buildingSMARTissa. Alkuperäinen blogi on julkaistu Miikan Mittaus ja mallinnus -blogissa.