Vuonna 2019 Suomi sijoittui sijalle 21, kun Tanska oli kuudes, Ruotsi 17. ja Norja 18. Uusin mittaus tehtiin viime vuonna, jossa Suomi oli 14. sijoittuen myös ensimmäistä kertaa kategoriaan ”johtavat maat”. Ruotsi tuli sijalle 13 ja Norja sijalle 15. Suomi on siis parantanut sijoitustaan merkittävästi Tanskan tavoin. Kärkikolmikosta löytyvät USA, Iso-Britannia ja Tanska.
Raportissa ei avata arviointiprosessia, eikä esimerkiksi maaraporteissa ole sanallista osuutta. Yleisetkin arviot jäävät otsikkotasoisiksi, vaikka tavallaan tämä on myös ymmärrettävää ottaen huomioon vertailumaiden laajuuden, eli 50 maata.
Paikkatiedolla on suuri potentiaali erilaisten digitaalisten ekosysteemien kehittymisessä
Käynnissä oleva kolmivuotinen hanke selvittää paikkatiedon potentiaalia globaalisti. Työtä vetää Geospatial Media ja YK:n Tilastojaosto. Euroopasta mukana on Geonovum Hollanti, Ranskan kaukokartoitusorganisaatio BGRM sekä Euroopan komission tutkimusyksikkö JRC.
Vuonna 2021 julkaistiin valkoinen paperi tavoitteista Geospatial Knowledge Infrastructure White Paper. Paperissa määritellään kuusi peruspilaria: politiikka, perustiedot, yhteistyö, teollisuuden johtajuus, sovellukset, analytiikka ja mallintaminen, ja paikkatieto osana digitaalista infrastruktuuria.
Työssä määritellään mielestäni keskeiset elementit tulevaisuuden paikkatietoinfrastruuktuurille, vaikka sitä ei sellaiseksi kannata enää jatkossa kutsua.
Uusimmassa vertailussa Suomi sai politiikkaosiossa ensimmäisen sijan yhdessä USAn, Iso-Britannian, Saksan ja Norjan kanssa. Suomen osalta kehuja sai erityisesti avaruusstrategia. Paikkatietopoliittista selontekoa ei mainita, olisiko se jäänyt huomaamatta?
Tanska menestyi Pohjoismaista hyvin perustietojen osalta. Hollantia kehuttiin siilojen poistamisesta perustietotoimijoiden väliltä ja laadun paranemisesta tietovarannoissa. Ruotsi menestyi Hollannin kanssa yhteistyössä.
Teollisuuden johtajuudessa Pohjoismaat eivät menestyneet. ESAn business incubator toimintaa kehuttiin, kuten myös Ordnance Surveyn Geovation toimintaa. Applikaatiossa Suomea kehuttiin kestävän kehityksen eteenpäin viennistä. Lopuksi paikkatiedosta osana digitaalista infrastruktuuria Pohjoismaat eivät nousseet esiin. Jälleen kerran Hollanti mainittiin useasti.
Suomen maakohtaista raporttia tarkastellessa hieman yllättää peruspaikkatietojen suhteellisen heikko arvio pilarissa 2 (59,35 %), kun taas paikannus, datan avoimuus ja kaukokartoitus saavat hyviä arvioita. Yhteistyössä on selvästi parannettavaa.
Todella heikkoja arvioita tulee teollisuuden johtajuudessa ja verkostoitumisessa. Standardeissa ja organisaatioiden kapasiteeteissa arvioidaan myös parannettavaa. Pieni lapsus raportissa on, kun MML ja FGI mainitaan kolmen johtavan toimijan osalta erikseen.
Ajatuksena on, että indeksiä voi käyttää kunkin maan digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen.
Raportissa annetaan yleisiä johtopäätöksiä perustuen vertailuun:
- Luotettavat ja viralliset paikkatiedot ovat näistä kuudesta pilarista kaikista kriittisin, seuraavaksi tulee niiden saatavuus ja käyttö erilaisissa sovelluksissa.
- Paikkatietopolitiikka on määritelty johtavissa maissa.
- On tärkeää luoda innovatiiviset yhteistyötavat julkisen ja yksityisen sektorin välille.
- Tällä hetkellä johtavat maat kuten USA, Iso-Britannia, Saksa, Sveitsi ja Ranska ovat tuote- ja ratkaisuorientoituneita, kun taas haastaja kategoria maissa ollaan palveluorientoituneita.
- Johtavat taloudet kuten Hollanti, USA, Iso-Britannia ja Kanada ovat onnistuneet paikkatiedon integroinnissa ja tukevat sen käytön lisäämistä.
- INSPIRE ja Artic SDI koetaan tärkeiksi onnistumisiksi
- Johtava maat ovat onnistuneet opiskelijoiden tukemisessa paikkatietolaboratorioiden kautta ja kehittämään uusia innovaatioita.
Nämä havainnot voi allekirjoittaa, tosin Artic SDI:n nosto vähän ihmetyttää.
Raportissa käsitellään myös paikkatiedon markkinoita, jonka arvellaan edelleenkin kasvavan 14–16 % (GAGR) vuosittain ja olevan n. 1,4 biljoonaa dollaria vuonna 2030. Tämä markkina on jakautunut karkeasti siten, että Pohjois-Amerikan markkinat ovat 30 %, Aasian 33 %, Euroopan 23 %, Etelä-Amerikan 6 % ja Afrikan 8 % vuonna 2025. Euroopan ja Pohjois-Amerikan suhteellisen osuuden markkinoista arvioidaan supistuvan. Afrikassa suhteellisen osuuden arvioidaan kasvavan eniten.
Raportissa esitellään tulevaisuuden paikkatietoekosysteemi, jossa määritellään kymmenen keskeistä muutosajuria. Niissä korostetaan teknologiainnovaatioiden hyödyntämistä, yhteistyötä, käyttäjätarpeiden tunnistamista jne. Tätä ei raportissa erityisesti avata, joten osa jää otsikkotasolle.
Paikkatiedon roolia eri käyttösektoreilla käsitellään maatalouden, rakennetun ympäristön, logistiikan ja kuljetuksen, kaupunkien, turvasektorin, automaattisen ajamisen, maanmittauksen ja energiasektorin osalta. Tämä on mielenkiintoinen osuus, jota kannattaa tutkia. Location Innovation Hub aikoo hyödyntää tätä omassa työssään.
Raportti on ladattavissa täällä.
