• Artikkelin kategoria:Kolumnit
  • Artikkeli julkaistu:12.5.2023

Data-avaruuksissa myös paikkatieto on läsnä

”Taasko yksi ohimenevä muotisana?” on varmaan monilla – minullakin - ensimmäinen reaktio data-avaruuksiin. Uutta näkökulmaa sain tutustuessani tarkemmin data-avaruuksiin Haagissa järjestetyssä Data Spaces Symposium -tapahtumassa maaliskuussa. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla, miten sijaintitiedoista puhutaan.

Kirjoittaja

You are currently viewing Data-avaruuksissa myös paikkatieto on läsnä
Data Spaces Symposiumin lavalla Michiel Boots Alankomaiden elinkeinoasioiden ja ilmastopolitiikan ministeriöstä puhuu keynote-puheenvuorossaan maansa lähestymisestä datan jakamiseen ja tarpeesta kansainväliseen yhteistyöhön. Kuva: MML.

Ennen tapahtumaa osallistuin helmikuussa data-avaruuksia käsittelevään webinaariin, jossa pyysin selittämään data-avaruuden määritelmän 6-vuotiaalle. Parhaiten jäi mieleen data-avaruuden vertaaminen Pokemon-haasteeseen: joukko pelaajia sopii haasteen säännöistä ja lähtee etsimään pokemoneja. Kun pelaajat löytävät haluamansa pokemonit, ovat kaikki tyytyväisiä.

Virallisemman määritelmän mukaan data-avaruus on infrastruktuuri, joka sallii datan liikkumisen dataekosysteemin eri toimijoiden, kuten yritysten, välillä. Data-avaruuden hallinnointimalli sanelee periaatteet, standardit ja käytännöt data-avaruuden sisällä.

Taustoja ja tarpeita data-avaruuksille löytyy esim. Euroopan datastrategiasta. EU:n komission mukaan maailmanlaajuisen datan määrä tulee kasvamaan 530 % vuoteen 2025 mennessä (vuoden 2018 tasosta). Samalla EU:n sisällä datatalouden arvo kohoaa 829 miljardiin euroon ja data-ammattilaisten määrä 10,9 miljoonaan henkilöön.

Maanmittauslaitoksen koordinoiman ja vuoden 2023 alussa aloittaneen Location Innovation Hubin (LIH) pitkän aikavälin suunnitelmissa on osallistua referenssidatan data-avaruuksien perustamiseen. Tavoitteena on tarjota yrityksille parempia edellytyksiä vastata ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin. Tehtävällä työllä on tärkeä rooli koko Euroopan data-avaruuksien kehittämisessä.

Mutta meillähän on jo avoin data?

Vaikka data-avaruudet ovatkin aiheena uusi, jotain tuttuakin siinä on: sitä voisi kuvailla eräänlaiseksi avoimen datan kulttuurin sisareksi. Tällä hetkellä avoindata.fi listaa sivuillaan yli 2000 tietoaineistoa yli 750 tuottajalta. Tähän voi moni tietojenkäsittelyyn ja paikkatietoaineistojen analysointiin orientoitunut asiantuntija olla tyytyväinen: dataa voi ladata kaupalliseen ja epäkaupalliseen käyttöön ja eri tuottajien datoja voi yhdistellä uusilla tavoilla.

Yhteentoimivuus voi olla kuitenkin suurten ponnistelujen takana, mikä voi karkottaa osan potentiaalisista käyttäjistä. Eri lähteistä tulleiden monituhatrivisten taulukoiden saattaminen samaan rakenteeseen ja allekkain samaan tauluun lienee tuttua monelle paikkatietoalalla työskentelevälle.

Data-avaruuksissa datan jakaminen eri toimijoiden välillä tapahtuu siten, että data on yhteentoimivassa muodossa ja hyödyntämiseen pätee sovitut pelisäännöt. INSPIRE-direktiivin kanssa työskennelleenä on helppo aavistella, että tämän saavuttamiseksi pitää tehdä vielä töitä.

Data-avaruudet voivat kattaa maantieteellisesti suuria alueita ja lukuisia toimijoita, joiden datat syntyvät eri sovelluksilla, tallentuvat eri tietojärjestelmiin, eri kielillä ja eri kulttuureissa. Data-avaruuksien kehittämiselle, toimeenpanolle ja ylläpidolle löytyy myös lainsäädännön ja kaupallisuuden tuomia haasteita.

”Paikkatietohan on kaikkialla” – myös data-avaruuksissa

Tapahtuma veti paikalle valtavasti ihmisiä: yhteensä 700 vierailijaa. Suomesta paikalle matkasi osallistujia useasta organisaatiosta. Me Maanmittauslaitokselta kuljimme SITRAn delegaation mukana, jossa olivat läsnä myös Business Finland, VTT, Fintraffic, IOXIO ja 1001 Lakes. Meidän maanmittauslaitoslaisten lisäksi paikkatietoalan osaajia oli paikalla ainakin Open Geospatial Consortiumista (OGC) ja Gaia-X -projektin Geoinformation-työryhmästä. Näin ollen GIS-orientoituneet ja data-avaruuksien kanssa toimivat ovat noteeranneet toisensa. Vaikka Data Spaces Symposiumissa sijaintitiedosta ei korostetusti puhuttu, niin keskustelujeni perusteella sijaintitietojen tärkeys ymmärrettiin ja paikkatiedosta osattiin puhua.

Tapahtuman ja lukemani perusteella on helppoa olla sitä mieltä, että data-avaruuksista olisi hyötyä. Nähtäväksi jää, minkälaisia käytännön toteutuksia yleisölle tullaan jatkossa esittelemään, minkälaisia kokemuksia data-avaruuksien perustamisesta kertyy ja mitä konkreettisia hyötyjä yritykset ovat saavuttaneet. Edellä mainituilla on tärkeä rooli suuremman muutoksen aikaansaamiseksi.

Kirjoittaja toimii Developer Support Managerina vuoden alusta käynnistyneessä Location Innovation Hubissa (LIH). LIH on sijaintitietoon keskittyvä osaamiskeskus, jota Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus koordinoi.