Maantieteen ylioppilaskokeessa keväällä 2023 olivat jälleen paikkatieto ja geomedia isossa osassa. Erityisesti yo-kokeen tehtävissä 4 ja 5 vastaamisen tuli pohjautua erityyppisiin geomedia-aineistoihin. Lisäksi kokelaita pyydettiin myös käsittelemään tarjottua aineistoa sekä ideoimaan uutta aineistoa. Tällaiset tehtävät maantieteen ylioppilaskokeessa ovat osa sitä pitkää jatkumoa, jonka toisesta päästä osa nuorista joskus jatkaa tämän alan opintoihin ja kenties valmistuu geoinformatiikan ja paikkatiedon asiantuntijoiksi. Mielenkiintoiset geomedia-aineistot ja kevyttä spatiaalista analyysiä vaativat tehtävät voivat houkutella opiskelemaan maantiedettä, geoinformatiikkaa tai maanmittausalaa. Koe toimii siis myös näyteikkunana geoinformatiikan maailmaan.
Logistiikan pohdintaa edellytettiin
Logistiikkaan liittyvässä tehtävässä 4 kokelaat pyydettiin valitsemaan ja perustelemaan sopiva kuljetusmuoto kahdelle erilaisia tuotteita myyvälle yritykselle – mansikkatilalle ja kiviainestoimittajalle. Aineistoksi kokelaalle annettiin kirjalliset kuvaukset yritysten toiminnasta, kartta toimintaan liittyvistä sijainneista ja alueen liikenneverkoista (kuva 1) sekä diagrammi eri kuljetusmuotojen kapasiteeteista (kuva 2). Perusteluissa piti YTL:n hyvän vastauksen piirteiden – eli tuttavallisemmin HVP:n – mukaan ottaa huomioon esimerkiksi toimituserän koko, kuljetettava matka, kuljetukseen kuluva aika, sesonki, määränpäiden lukumäärä, kohteiden sijaintien erityispiirteet sekä kuljetusmuodon ekologisuus. Mansikkatilan parhaaksi kuljetusmuodoksi HVP mainitsee pakettiautokuljetuksen tai kuorma-auto kuljetuksen, ja vastaavasti kiviainesta toimittavalle yritykselle laivakuljetuksen. Vastausta muodostaessaan kokelaan oli osattava luoda synteesi tehtävän aineistoista esitetyistä tiedoista, eli esimerkiksi arvioida toimitusajan merkittävyyttä verrattuna muihin valintaan vaikuttaviin tekijöihin. Tällainen vaatii kokelailta koetilanteissa jo pientä spatiaalista analyysiä.
Tehtävässä 4 aineistoksi annettu kartta yritysten toimintaan liittyvistä sijainneista. Lähde: YTL. Aineistot: Deutsche Bahn: Geo-Streckennetz, DIVA-GIS: Roads.
Kysymyksen toisessa osassa pyydettiin samoja geomedia-aineistoja käyttäen pohtimaan näiden yritysten toimipaikkojen sijoittumiseen vaikuttaneita sijaintitekijöitä. Kartalla oli esitetty alueen maantieverkko, raideverkko ja vesistöt sekä kohteiden sijainti esimerkiksi suhteessa kaupungin keskustaan. Mansikkatilan sijoittumisen perusteiksi HVP mainitsee, että hyvässä vastauksessa voidaan pohtia esimerkiksi markkinoiden läheisyyden, käytettävissä olevan tilan ja siihen liittyvien kustannusten, työvoiman saatavuuden, kasvuolosuhteiden ja toiminnan kausiluonteisuuden merkitystä.
Kiviainesyhtiön tuotantoalueen sijoittumiseen puolestaan HVP sanoo, että hyvä vastaus voi käsitellä muun muassa vaikuttaneen vesistökuljetusmahdollisuuden, raaka-aineen saatavuuden, käytettävissä olevan tilan, työvoiman saatavuuden ja markkinoiden sijoittumisen merkitystä. Kiviainesyhtiön päävaraston sijoittumiseen puolestaan ovat vaikuttaneet samat tekijät, mutta niitä pitää tarkastella vastauksessa hieman eri näkökulmasta. Liikenneyhteyksiä varastoalueelta on tuotantoalueen lisäksi suurkaupunkiin, jossa sijaitsee potentiaaliset asiakkaat. Alue on ruuhkaisten alueiden ulkopuolella, mutta lähellä esikaupungin voimakasta rakentamista. Tähän tehtävään vastatessaan kokelaan piti geomedia-aineistojen analysoimisen lisäksi osata soveltaa vastauksessaan omia taustatietoja esimerkiksi joen alueen kasvuolosuhteista ja kaupunkirakenteista. Näemme, että tällaiset pohdinnat vaativat analyyttistä ajattelua, taitoa tulkita karttojen ja muun muotoisen geomedian informaatiota, kykyä hahmottaa tutkimusalue spatiaalisesti sekä logististen ja toimintojen sijoittamiseen liittyvien kysymysten arviointia. On hienoa nähdä yhteys nuorten kokelaiden pohtiessa näitä yo-kokeessa ja ammattilaisten ratkoessa samankaltaisia tehtäviä työelämässä paikkatietoalan asiantuntijoina.
Tehtävään 4 liittyvien kuljetusmuotojen kapasiteetit. Lähde: YTL.
Geomedian määrittelyä sekä kävijälaskennan pohdintaa
Kansallispuistojen kävijämääriin liittyvässä tehtävässä 5 pyydettiin aluksi määrittelemään käsite geomedia (Lue lisää geomedian käsitteestä). Käsitehän esiintyy opetussuunnitelmissa, mutta ei ole niin tuttu paikkatietoalan ammattilaisille. Lyhyesti määriteltynä se tarkoittaa laajemmin muitakin sijaintia ja paikkaa kuvaavan tiedon ja informaation muotoja kuin vain paikkatieto ja kartat, vaikka ne toki muodostavatkin suurimman ja tärkeimmän osan geomediasta. Käsite kattaa siis muun muassa sellaiset diagrammit, taulukot, valokuvat ja miksei myös sosiaalisen mediankin informaation, jotka voidaan sitoa tai linkittää johonkin sijaintiin, paikkaan tai alueeseen.
Geomedian käsitteen määrittelyn jälkeen kokelaita pyydettiin seuraavaksi muokkaamaan ja luomaan uutta geomediaa aineiston pohjalta. Kokelaat joutuivat järjestämään taulukkomuotoista aineistoa, ja sen jälkeen tuottamaan annettujen ohjeiden mukainen diagrammi. Tämän jälkeen kokelaita pyydettiin pohtimaan ja ideoimaan menetelmiä, joilla voidaan havainnoida kansallispuiston kävijämääriä ja siten kuvitteellisesti tuottamaan uutta geomedia-aineistoa. HVP mainitsee, että hyvässä vastauksessa on mahdollisina hyvinä menetelminä käsitelty kyselyaineistoja, käsin tehtävää kävijälaskentaa, sähköisesti tehtävää automaattista kävijälaskentaa, mobiililaitteiden sijaintitietojen tarkastelua tai sosiaalisen median julkaisujen tutkimista. Tähän kysymykseen vastatessaan kokelaan piti siis ensin ymmärtää geomedian käsite, ja siten osata soveltaa aiempaa tietoaan erilaisista maantieteellisistä tutkimusmenetelmistä aineiston tuottamistapojen ideoimiseksi. Lisäksi kokelaan piti käytännön työskentelynä osata käsitellä taulukkomuodossa annettua aineistoa taulukkolaskentaohjelmalla.
Kevään 2023 maantieteen ylioppilaskokeessa siis testattiin sellaisia taitoja ja osaamista sekä tulkintaa, joiden varaan heitä on hyvä kouluttaa paikkatietoalan, logistisen suunnittelun tai spatiaalisen analyysin tulevaisuuden taitajiksi. Jos siis alamme heitä kiinnostaa. Toivotaan, että tällaiset ylioppilaskokeen tehtävät, jotka tuovat esille geomedian käyttöä ja edellyttävät pientä analysoitavaa, houkuttelevat nuoria hakeutumaan alalle.
Kirjoittajat toimivat CRITICAL-tutkimushankkeessa, joka tutkii myös nuorten kriittistä geomedian lukutaitoa. Lisätietoja hankkeesta täältä. Yhteydenotot (etunimi.sukunimi@helsinki.fi).