Sanni Pöntinen työskentelee Tampereen kaupungilla kehittämisasiantuntijana elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, tarkemmin Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelmassa tekoälyn hallinnan ja eettisten kysymysten parissa. Aihe on selkeästi ajankohtainen ja innostava.
– Itse asiassa metaversumin mahdollistavia teknologioita hyödynnetään jo vaikkapa digitaalisten kaksosten ja lisätyn todellisuuden kautta mallintamalla alueita ja rakennuksia. Käyttötapauksissa on vain mielikuvitus rajana. Olisi hienoa, jos vaikkapa rakennetun ympäristön lisäksi voisimme mallintaa hyvin tarkasti elävää ympäristöä, ja tuoda informaatiota suunnitteluun ja päätöksenteekoon nykyistä monipuolisemmin, Pöntinen visioi.
Myös asukkaiden osallistaminen erilaisiin kaupunkikehitysprojekteihin ja rakennushankkeisiin voisi saada Pöntisen mukaan uusia ulottuvuuksia, kun tiloja ja kaupunkiympäristöä voidaan kokea virtuaalisesti ennen niiden rakentamista. Metaversumi voisi yhtäältä tarkoittaa myös kaupungin palvelujen ja yritysten esittelemistä kansainvälisille toimijoille tai kaupunkiin muuttamisesta kiinnostuneille. Tai fyysisesti esteetöntä pääsyä vaikkapa museoihin ja tapahtumiin.
Teknologia auttaa erilaisten tarpeiden huomioon ottamisessa – jos niin päätämme
Pöntisen mukaan yksi ydinkysymyksistä on se, millaisessa maailmassa haluamme elää. Se määrittelee raamit tekoälykehitykselle.
– Teknologia ei ole neutraalia. Esimerkiksi henkilö, joka määrittelee algoritmeja tai valitsee, millaista dataa mallien pohjana käytetään, on merkittävässä roolissa siinä millaista maailmaa tekoälyllä rakennetaan.
Teknologia on parhaimmillaan, kun ihmiset määrittävät päämäärät yhdessä, ja teknologia valjastetaan niiden saavuttamiseen. Oikein ohjattuna tekoäly voi auttaa meitä tekemään inklusiivisempaa kaupunkia ja ottamaan huomioon yksilöllisiä tarpeita.
Voisimme esimerkiksi huomioida moninaisuutta siten, että suunnitteluprosessissa ei pääse eteenpäin ennen kuin tiettyihin asioihin, kuten esteettömyyteen, on otettu kantaa. Näin teknologian avulla voidaan varmistaa, että diversiteetti otetaan huomioon. Mutta on tämä on meistä ihmisistä kiinni, rakennetaanko teknologian sisään näitä näkökulmia, korostaa Pöntinen.
Lisäksi tekoälyyn liittyy runsaasti eettisiä kysymyksiä. Pöntisen mukaan tasapainottelemme siitä välittömästi saatavien hyötyjen ja pitkän aikavälin seurausten arvioinnin kanssa.
Hän on parhaillaan myös väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa ja mukana ETAIROS-tutkimushankkeessa, jossa edistetään eettistä tekoälyn hyödyntämistä julkisessa hallinnossa ja liike-elämässä.
Tampere edelläkävijänä IoT-alustan hyödyntämisessä
Tampere kartoittaa aktiivisesti metaversumin mahdollisuuksien hyödyntämistä, ja on aiheen tiimoilta kansainvälisten suunnannäyttäjäkaupunkien joukossa. Kaupunkiympäristön palvelualueen kehittämispäällikkö ja Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelmassa mukana oleva Matias Ansaharju kertoo kaupunkien hyödyntävän suunnittelussa jo digitaalisia kaksosia ja 3D-mallintamista. IoT-alustan käyttämisessä Tampere on selvästi edelläkävijä.
– IoT pohjautuu erilaisiin sensoreihin. Järjestelmä mahdollistaa älykkään kaupungin sovellusten lisäämisen ja rakentamisen alustan päälle. Konkreettisina esimerkkeinä vaikkapa kaupungin ja katuvalaistuksen ohjaus tai kamerakuvan pohjalta tehtävä liikennelaskenta. Mielenkiintoista on kuitenkin se, miten tämä tuodaan yhteen 3D-kaupunkitietomallin kanssa ja miten saatu data kytketään reaaliajassa tietomalliin, Ansaharju pohtii.
Monitahoiseen asiaan liittyvät myös rakentamista koskevan lainsäädännön uudistukset ja rakennuksista saatavat tietomallit.
– On iso askel kohti tulevaisuutta, että rakennuksista saadaan digitaalista dataa ja digitaalisen mallin rakentaminen voidaan automatisoida. Mallintamisen etuna on myös eri suunnittelutahojen yhteen tuominen ja vuorovaikutus hankkeiden sisällä. Nyt yksittäisiä datalähteitä pystytään tuomaan malliin jo nopeastikin. Mutta suurin kysymys on se, miten tämä kokonaisuus lähtee rakentumaan, millaisia bisnesmalleja metaversumin päälle rakentuu ja miten eri toimijat lähtevät kehittämään omia palveluitaan. Mahdollisuudet lisääntyvät myös huomattavasti, kun 3D-lasien teknologia kehittyy ja niitä saadaan enemmän jokapäiväiseen käyttöön.
Vuorovaikutus ja demokratian säilyttäminen tärkeitä tekijöitä
Ansaharju ja Pöntinen ovat yhtä mieltä vuorovaikutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien merkityksestä myös digitaalisessa kaupunkiympäristössä.
– Digitaaliset mallit ovat erinomainen tapa kuvata kaupunkiympäristössä tapahtuvaa muutosta. Kun kaupunkia lähdetään viemään 3D-ympäristöön, demokraattisuuden pitää säilyä. On isoja toimijoita, jotka haluavat rakentaa ekosysteemiään omien intressiensä pohjalle. Siksi on tärkeää pohtia, miten kaupungeissa pystytään varmistamaan, että myös digitaalinen ympäristö on demokraattista ja julkista, sanoo Ansaharju.
Kansainvälinen Tampere Smart City Expo & Conference täyttää Tampereen Nokia Arenan älykaupunkikehityksellä ja digitalisaatiolla 6.–7. kesäkuuta 2023. Tapahtuma johdattaa kävijät metaversumin mahdollisuuksiin. Lue lisää: From ideas to action | Tampere Smart City Expo & Conference (tscec.fi)
