Tietojärjestelmän idea pähkinänkuoressa on se, että aiemmin hajallaan eri järjestelmissä olleet rakennetun ympäristön tiedot saavat uuden yhteisen kodin. Tietojärjestelmä ja uusi tapa toimia keventävät ja selkeyttävät rakennetun ympäristön valtakunnallista tiedonhallintaa.
Jatkossa alueidenkäytön ja rakentamisen luvituksen tiedot toimitetaan yhdessä sovitussa muodossa tietojärjestelmään, josta ne ovat turvallisesti ja hallitusti tietoja tarvitsevien saatavilla. Tarvitsijoita riittääkin, koska kattava, ajantasainen ja laadukas tieto on välttämätöntä monessa yhteiskunnan kannalta tärkeässä viranomaistehtävässä. Tiedon avulla voidaan suunnitella esimerkiksi terveellisempiä ja kestävämpiä elinympäristöjä.
Tietojärjestelmä on osa laajempaa digitalisaatiokehitystä
Jo vuosikymmeniä on nähty tarve valtakunnalliselle suunnitelmatietovarannolle: paikalle, josta viranomaiset saisivat käyttöönsä maankäyttöön ja rakentamiseen vaikuttavat suunnitelmat, koko Suomen kattavasti. Unelmaa kohti on edetty useissa hankkeissa, tehty kokeiluja ja selvitetty vaihtoehtoja.
Ympäristöministeriön käynnistämässä Ryhti-hankkeessa on jatkettu alan yhteentoimivuustyötä eli yhteisten käsitteiden ja tiedon rakenteiden määrittelyä. Lisäksi hankkeen aikana on uudistettu digitalisaation mahdollistavaa lainsäädäntöä ja määritelty rakennetun ympäristön tietojärjestelmä.
Historiallista kyllä, valtakunnallisesta rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksessa tulee nyt totta. Tasavallan presidentti hyväksyi kevättalvella keskeiset uudet lait: lain rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, rakentamislain ja digitalisaatiota koskevat muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Tiedot siirtyvät kuntarekisteristä valtakunnalliseen järjestelmään
Uudistus ei muuta tiedontuotannon vastuita. Muutos on se, että rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot toimitetaan jatkossa valtakunnalliseen järjestelmään yhteisesti sovitussa koneluettavassa muodossa. Perusajatus on, että tiedot siirtyvät mahdollisimman automaattisesti kuntarekisteristä valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Jos tietojen tarjoaminen rajapintojen kautta ei ole vaihtoehto, voi alueidenkäytön tiedot toimittaa latauspalvelun kautta.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ei korvaa jo käytössä olevia järjestelmiä. Asiantuntija tallentaa tiedot ensisijaisesti kunnan tai maakunnan järjestelmään, ja kontrolli tietojen ajantasaisuudesta ja sisällöstä pysyy kunnissa. Suomen ympäristökeskus pitää huolen uuden tietojärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Toteutuksessa huomioidaan erityisen tarkasti turvallisuus, johon liittyy myös yhteisten toimintatapojen kehittäminen valtakunnallisesti.
Katso video – näin tieto liikkuu järjestelmien välillä
Tavoitteet selkeät – luotettava, turvallinen ja käyttäjiään palveleva järjestelmä
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen ohjauksessa monipuolinen ryhmä, johon kuuluu tekijöitä Solitasta, Sitowisesta ja Ubigusta. Koko tiimi haluaa tehdä järjestelmästä mahdollisimman hyvin eri käyttäjiä palvelevan, luotettavan ja sujuvakäyttöisen. Matkan varrella on jo saatu palautetta: kuntien ammattilaisilta, Paikkatietojen kuntafoorumilta, valtion sidosryhmiltä ja yritysten edustajilta.
Aivan ensimmäiseksi pyritään tietojärjestelmän toimivaan minimitoteutukseen. Jos sitä vertaisi pyörään, se olisi luotettava menopeli, jolla pääsee liikkumaan turvallisesti. Se täyttää tehtävänsä. Myöhemmin tietojärjestelmää voidaan laajentaa uusilla tiedoilla ja ominaisuuksilla. Peruspyörästä kehittyy pikkuhiljaa maastopyörä, josta löytyy myös hyvä jousitus ja leveämmät renkaat.
Tänä vuonna tietojärjestelmään rakennetaan tarvittavat valmiudet, jotta tietoa voidaan ottaa vastaan 1.1.2024 alkaen. Rinnalla kulkee tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvä auditointityö.
Työhön voi myös osallistua: yritykset pääsevät kommentoimaan rajapintakuvauksia, ja syksyllä alkavassa kumppanitestauksessa varmistetaan, että tieto liikkuu oikein järjestelmien välillä.
Vuoden 2024 puolella tehtävät työt liittyvät tiedonluovutukseen. Silloin valmistuvat tietoa luovuttavat rajapintapalvelut ja karttapalvelu. Karttapalvelu on ns. mattimeikäläisellekin tapa tutustua järjestelmässä oleviin avoimiin tietoihin.
OpenAPI-spesifikaation mukaiset rajapinnat
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään toteutetaan tietojen tallentamista ja hakua varten OpenAPI-spesifikaation mukaiset rajapinnat: OGC Api Features -rajapinta sekä WMS-rasterirajapinta. Ratkaisu on Paikkatietoasiain neuvottelukunnan suositusten mukainen. GeoTIFF-tiedostoista muodostetaan lisäksi tiilitetyt WMTS- tai OGC API Tiles -rajapinnat.
Rajapintakuvaukset ovat spesifikaation mukaisesti laajasti käytetyssä JSON-muodossa, ja rajapinnan tietosisältönä on JSON/GeoJSON. Ratkaisu yksinkertaistaa tietojärjestelmän toteutusta. JSONin käsittely on myös yksinkertaisempaa ja nopeampaa verrattuna XML(GML)-käsittelyyn.
Yhdessä kehittämistä valmiiden vastausten sijaan
Useat kunnat tekevät jo tietomallimuotoisia eli rakenteiseen tietoon perustuvia kaavoja. Muutokseen liittyy kuitenkin paljon uuttakin, mikä vaatii kehittämistä. Valtakunnallinen kaavatietomalli on uusi eikä tietomallimuotoisia kaavoja ole vielä laadittu täsmälleen sen määrittelemässä muodossa.
Uuden kaavatietomallin mukaisten kaavojen laatimiseen on tarttunut Oulun kaupungin vetämä KAATIO-hanke, jossa 15 kaupunkia ja kuntaa on kehittänyt tietomallimuotoisen kaavan laatimista. Mukana on myös kahdeksan yritystä. Hankkeessa haetaan ratkaisua siihen, miten muutos onnistuu niin CAD-kaavoitusta hyödyntävissä kunnissa kuin niissä, jotka ovat tuottaneet tietomallimuotoisia kaavoja aiemmin eri muodossa. Tietomallimuotoista kaavaa voidaan tuottaa eri suunnitteluohjelmilla.
Tulokset vaikuttavat lupaavilta ja edistysaskelia on jo otettu. Jatkossa tietomallimuotoinen kaava koostuu geometrioista eli kaavakohteista ja niihin liitettävistä kaavamääräyksistä. Tietomallimuotoisesta kaavasta saadaan helposti myös ihmisluettava versio päätöksentekoa varten.
Tukea muutokseen
Valtio tukee kuntia ja maakuntien liittoja muutoksessa. Siksi julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023–2026 on budjettivarauksia. Varauksilla katetaan kustannuksia, joita kunnille aiheutuu uuden järjestelmän käyttöönotosta ja esimerkiksi kouluttautumisesta uusiin toimintatapoihin.
Juuri nyt kuntien haettavissa on avustusta rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestaukseen osallistumiseen.
Ryhti-muutostuki on tukenut jo viime vuodesta lähtien kuntia ja maakuntien liittojen muutoksessa. Kyse on toiminnallisesta tuesta: koulutuksista, opastuksesta ja tiedonjakamisesta. Muutostuen tiimin apuun kannattaa tarttua.
Visio kirkkaana mielessä: järjestelmä on osa jatkumoa
– Keskustelemme usein liikaa teknisistä yksityiskohdista, vaikka tärkeintä on visio, ja siitä meidän pitäisi keskustella. Näin totesi erään ohjelmistoyrityksen edustaja paikkatietoalan seminaarissa. Hänen kokemuksensa oli, että tekniset yksityiskohdat ja välittömistä vaikutuksista keskusteleminen vievät helposti huomion, jolloin ei enää nähdäkään metsää puilta.
Rakennetun ympäristön digimuutoksen edistäminen on tärkeää, kun otetaan huomioon kehityssuunta kohti yhä laajempaa digikaksosten käyttöä. Digikaksosilla on erityinen potentiaali rakennetussa ympäristössä, sillä niiden avulla voidaan kehittää turvallisuutta, terveellisyyttä, omaisuudenhallintaa, ilmastonmuutoksen hallintaa, kiertotaloutta ja osallistumista sekä vuorovaikutusta.
Kansallisesti saatavilla oleva ja yhteentoimiva tieto, joka tulee eri suunnittelutasoilta ja -aloilta, mahdollistaa paremman päätöksenteon ja vaikutustenarvioinnin.
Suomen digivision tiivistys kuuluu näin: Suomessa on maailmaan parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö. Tuon vision toteuttamiseen liittyy myös rakennetun ympäristön tiedonhallinnan kehittäminen ja uusi tietojärjestelmä. Laadukkaampi tieto rakennetun ympäristöstä auttaa tekemään kestävämpiä suunnitelmia ja päätöksiä.
Visiot voivat tuntua arjessa ajoittain etäisiltä, mutta ne antavat suunnan, jota kohti yhdessä edetä. Vanhan totuuden mukaan taustapeiliin kannattaa vilkuilla ja miettiä, mistä on tultu. Sivuikkunoistakin on hyvä katsoa, miltä nykytilanne näyttää, mutta pääosin keskittyminen kannattaa suunnata tuulilasin läpi eteenpäin. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnassakin tehdään nyt ratkaisuja, joilla rakennetaan parempia edellytyksiä tulevia vuosikymmeniä varten.
Käy tutustumassa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään osoitteessa ryhti.syke.fi.
Näitä tietoja järjestelmään tulee
Rakentamisen tiedot
- rakentamislupa
- purkamislupa
- maisematyölupa
- poikkeamispäätös
- rakennusjärjestys (pdf-muodossa vuonna 2024, tietomallin mukaan myöhemmin)
Lain mukaan rakentamista koskevat tiedot tulee toimittaa tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2028 alkaen.
Alueidenkäytön tiedot
- asemakaava
- yleiskaava
- maakuntakaava
- kaupunkiseutusuunnitelma (PDF-muodossa 2024, tietomallimuodossa myöhemmin)
- tonttijako
- rakennuskielto
- rakentamisrajoitus
- toimenpiderajoitus
- suunnittelutarvealue
Lain mukaan alueidenkäytön tiedot tulee toimittaa tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2029 alkaen. Velvoite ei koske jo voimassa olevia kaavoja.
Artikkelin kirjoittaja Henrik Saari työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa projektipäällikkönä tietojärjestelmähankkeen sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän parissa.
