Vuodenvaihde toi mukanaan jo yhden suurimmista muutoksista Suomen paikkatietoalalle vuosiin
Alueidenkäytön valtakunnallisen tietojärjestelmän käyttöönoton myötä 1.1.2024 alkaen tuli mahdolliseksi tallentaa tietomallimuotoisia alueenkäytön tietoja kansalliseen Ryhti-järjestelmään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yli 300 erillisen järjestelmän sijaan kaikkia alle listattuja alueidenkäytön suunnitteluun ja päätöksiin liittyviä tietoja voi hakea jatkossa yhdestä kansallisesta järjestelmästä:
- yleiskaava
- maakuntakaava
- kaupunkiseutusuunnitelma (toimittaminen vapaaehtoista, PDF-muodossa 2024, tietomallimuodossa myöhemmin)
- tonttijako
- rakennuskielto
- rakentamisrajoitus
- toimenpiderajoitus
- suunnittelutarvealue
Tämä muutos oli ensimmäinen vaihe laajempaa Maankäyttö ja rakennuslain -uudistusta (MRL-uudistus), minkä tavoitteena on muokata Suomen kiinteistö- ja rakennusalaa kohti kestävämpää ja ilmastotavoitteet paremmin huomioivaa tulevaisuutta.
Kohti tietomallipohjaista rakennusvalvonta vuonna 2024
Tietomallipohjaisen rakennusvalvontaprosessin uudistus etenee kohti sen käyttöönoton alkamista 1.1.2025. Vaikka uudistuksen isot linjat on päätetty jo viime vuonna eduskunnan hyväksyttyä uuden rakentamislain käyttöönoton, tullaan vuonna 2024 määrittämään suurin osa tähän liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja todennäköisesti täsmentämään osaa jo määritetyistä vaatimuksista.
Muutostarpeita tulevat aiheuttamaan osin hallituksen päätös avata osa jo päätetyistä rakennuslain osista uudelleen arvioitavaksi, jonka lausuntokierros juuri aukesi, sekä kansainvälisen rakennusten tietomallinnusformaatin IFC:n uuden version, 4.3, hyväksyminen ISO-standardiksi.
Kaupunkien, kuntien sekä maakuntien liittojen näkökulmasta Ryhti-järjestelmään siirtyminen muuttaa rakentamislupa- ja kaavoitusprosessien lisäksi myös osaa olemassa olevista mittaus- ja päätösprosesseista, joten siltä osin on hyvä, että Ryhti-järjestelmä muutostuki jatkuu myös vuonna 2024.
Tietomallien ja paikkatiedon yhteentoimivuutta edistetään kansainvälisesti ja kansallisesti
Tietomallinnuksen ja paikkatiedon teknisten standardien kehitys tapahtuu nykyisin pääosin kansainvälisillä areenoilla. Teknisten standardien osalta buildingSMART International toimii rakentamisen tietomallinnuksen yhteistyöfoorumina (mm. IFC-formaatin kehittäjänä) ja Open Geospatial Consortium paikkatiedon kansainvälisten standardien kotina (mm. OGC API, WMS ja WFS).
Koska monet buildingSMARTin tietomallinnuksen ja OGC:n paikkatiedon standardit vahvistetaan myös ISO:n ja CEN:in kautta virallisiksi standardeiksi, valuvat ne sitä kautta myös käyttöön Suomessa, vaikkei niiden tekemiseen olisi Suomesta alunperin osallistuttukaan.
Paikkatiedon ja rakentamisen tietomallien osalta jo olemassa olevien kehityshankkeiden lisäksi on 2024 tammikuussa alkamassa kahden ISO-standardin valmistelutyöt, joissa on mukana myös GeoForumin edustusta. Nämä standardit ovat
- ISO/AWI 23143-1 – Information exchange between BIM and GIS Part 1: Core principles and specificationsja
- ISO/AWI 23143-2 – Information exchange between BIM and GIS Part 2: Facilitating data exchange through metadata
Kotimaisessa paikkatietoalan kehityksessä on edelleen käynnissä useita paikkatietoalaan liittyviä laajoja kehityshankkeita, kuten:
- Jo aiemmin mainittu Ryhti, kansallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän luomista varten
- VOOKA, jonka tavoitteena on voimassa olevien kaavojen vieminen kansalliseen tietojärjestelmään
- INDIKO, joka tähtää kuntien infrapalvelujen digitalisointiin sekä koulutusmateriaalien luontiin kunnan kriittisen infran hallinnointiin
Näiden lisäksi paikkatiedot liittyvät vahvasti myös moniin muihin kuntien käynnissä oleviin ja valtionvarainministeriön rahoittamiin digihankkeisiin. Kansallisesti myös Ympäristöministeriö – Miljöministeriet – Ministry of the Environment of Finland yhteentoimivuustyö edistää paikkatietoalaan liittyvien nimikkeistöjen, koodistojen ja tietomallirakenteiden muodostumista. Aiheesta löytyy lisää tietoa YM:n rakennetun ympäristön yhteentoimivuuden työn sivuilta.
GeoForumin toiminnassa vuoden 2024 alkupuolella on tarkoitus myös julkaista viime vuonna alkaneen Laserkeilausten tilaajaohjeen projektin tulokset sekä luoda tästä koko paikkatietoalalle yhteiset ohjeistukset aiheeseen liittyen.
Tekoäly, koneoppiminen ja digitaaliset kaksoset jatkavat tuloaan paikkatietoalalle
Vuoden lopussa pidetty GeoAI for Data Accuracy-seminaari tarjosi viimeiset kuulumiset kotimaisen kartantuotannon ja kansallisten paikkatietoaineistojen tutkimuksen näkökulmasta vuodelta 2023. Tätä kehitystä jatketaan varmasti myös vuoden 2024 aikana.
Vastaavasti paikkatietoa sisältävien digitaalisten kaksosten kehitys jatkuu myös tänä vuonna useissa hankkeissa ympäri Suomea. Osaa näistä hankkeista esiteltiin myös GeoForum Summitissa 2023.
Alkamassa olevista hankkeista kansallinen vesistöjen digitaalisiin kaksosiin tähtäävä lippulaivaohjelma on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisillä areenoilla. Tästä DIWA-hankkeesta kuullaan varmasti lisää, kunhan toiminta kunnolla starttaa vuoden 2024 aikana.
Uusimpana lisäyksenä digitaalisten kaksosten koehankkeisiin on kolme liikkumisen digitaalista hanketta, joista Forum Virium Helsinki julkaisi uutisen tämän vuoden ensimmäisellä viikolla.
Paljon muutakin on tulossa vuoden 2024 aikana
Uusia paikkatietoalaan liittyviä kehityshankkeita alkaa todennäköisesti useita myös vuoden 2024 aikana, kuten on nähtävissä jo vuoden ensimmäisissä kuntauutisissa, joissa esim. Riihimäen kaupunki on tiedottanut uudesta Euroopan avaruusjärjestön, European Space Agencyn – ESAn, rahoittamasta kaupungin digikaksoshankkeesta.
Vastaavasti Helsingin kaupungin kehitysyhtiö Forum Virium Helsinki on juuri julkaissut uutisen kaupunkien liikkumisen digitaalisten kaksosten kehityshankkeista tälle vuodelle.
Omalta osaltaan paikkatietoalan kehitystä Suomessa vauhdittaa myös EU:n arvokkaita tietoaineistoja koskeva direktiivi, joka edellyttää mm. paikkatiedot, maan havainnointi- ja ympäristötiedot, säätiedot, tilastotiedot, yritys- ja yritysten omistustiedot sekä liikkuvuustiedot saataville saattamista maksutta ja rajapintojen kautta. Näiden täytäntöönpanoon on enää alle 6 kk aikaa.
Toisaalta paikkatieto turvallisuuden näkökulmasta on varmasti myös yksi aiheista, mikä tulee tänä vuonna puhuttamaan monia. Tätä pohtivalta kansalliselta paikkatietojen riskiarvioinnin työryhmältä voidaan odottaa tuloksia maaliskuun loppuun mennessä.
Mitä muuta on tulossa selvinnee vuoden edetessä.
Hyvää vuoden alkua kaikille toivottaen,
Miika Kostamo, GeoForum Finland
