Kulturomiikan ja paikkatietoaineistojen yhdistäminen – uusi menetelmä uhanalaisten lajien kartoittamiseen
Koneen Säätiön rahoittama neljä vuotta kestävä HINGE -hanke pyrkii löytämään uusia suojelukeinoja kulturomiikan (culturomics) avulla. Kulturomiikka on uusi tieteenala, jossa sähköisiä tietokantoja tai uutisaineistoja hyödynnetään selvittämään miten tiheästi tietyt sanat, sanonnat ja nimet esimerkiksi tietokirjoissa tai uutisissa esiintyvät. Tiedonlouhinnan tuloksena tutkijat voivat tehdä kerätystä aineistosta kvantitatiivisia analyysejä ja luoda erilaisia indeksejä mm. kulttuuriin liittyvistä trendeistä, ilmiöistä ja tapahtumista.
– Voidaan myös olettaa, että kieli- ja kulttuuritausta määrittävät lajien kiinnostusta, mutta tätä on toistaiseksi tutkittu vähän, toteaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön apulaisprofessori Ricardo Correia, joka toimii HINGE-hankkeen johtajana.
– Yhdistämällä kulturomiikan avulla saatuja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Punaisella listalla olevien uhanalaisten eliölajien kvantitatiivisia tietoja samojen lajien levinneisyysalueiden paikkatietoaineistoihin, voidaan luoda karttoja uudesta näkökulmasta ja lisätä ymmärrystä siitä miten eri kieli- ja kulttuuriryhmät ovat kiinnostuneita globaalisti uhanalaisista lajeista, jatkaa Ricardo Correia.
Suomen- ja ruotsinkielisissä internet hauissa uhanalaisten lajien kiinnostus eroaa selvästi toisistaan
Menetelmää ollaan aluksi testaamassa IUCN:n punaisella listalla oleviin uhanalaisiin maanisäkkäisiin ja ensimmäiset tutkimustulokset ovat yllättäviä.
– Uhanalaisten maanisäkäslajien lajikiinnostus näyttää poikkeavan merkittävästi kieli- ja kulttuurialueittain, toteaa apurahatutkijana hankkeessa toimiva spatiaalimallintamisen dosentti Mika Siljander. Esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisten Wikipedia-sivustojen hakujen lukumäärään perustuvan analyysin perusteella kartoilta voidaan nähdä että ruotsinkielisten yhteiskunnallinen kiinnostus näitä lajeja kohtaan on suurta trooppisilla, lajirikkailla alueilla Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Sitä vastoin suomenkieliset haut ovat keskittyneet pohjoisen pallonpuoliskon lajeihin ja Itäiseen Afrikaan. Yllättävää on myös se, että trooppisista Amazonin sademetsän maanisäkäslajeista ollaan Wikipedian suomenkielisillä sivustoilla hyvin vähän kiinnostuneita, Siljander pohtii.
Kulturomiikka ja paikkatietoanalyysit valottavat suojelun kannalta huomiotta jätettyjä lajeja ja auttaa määrittämään, mitkä erityiset suojelutoimenpiteet ovat tarpeen kunkin lajin osalta
Väistämättä kuitenkin herää mieleen kysymys: mitä laajempaa hyötyä tämän kaltaisella tutkimuksella on suurelle yleisölle? Tähän apulaisprofessori Correialla on vastaus.
– Käyttämällä digitaaliseen dataan perustuvaa innovatiivista kulturomiikan lähestymistapaa ja yhdistämällä lajien kulttuuriprofiileja paikkatietoaineistoihin, voidaan mm. tunnistaa erittäin näkymättömät ja maailmanlaajuisesti uhanalaiset lajit ja tarkastella niiden levinneisyysalueita ja verrata mm. päällekkäisyyksiä nykyisten suojelualueiden kanssa. Näin pystytään myös arvioimaan, mitkä erityiset suojelutoimenpiteet ovat tarpeen kunkin lajin osalta. Lisäksi voidaan kartoittaa maailmanlaajuiset painopistealueet erittäin näkymättömien ja maailmanlaajuisesti uhanalaisten lajien suojelemiseksi, kiteyttää Ricardo Correia.
Alhaalla: Uhanalaisten maanisäkäslajien kiinnostus analysoituna suomen- ja ruotsinkielisiltä Wikipedia-sivustoilta hakutiheyden perusteella. Kuva: Mika Siljander.
Artikkeli on julkaistu Journal of Maps -julkaisussa. Siljander, M., Di Minin, E., Ladle, R. J., & Correia, R. A. (2024). Language-specific hotspots of interest in IUCN Red Listed terrestrial mammals. Journal of Maps, 20(1). https://doi.org/10.1080/17445647.2024.2429711
Mika Siljander työskentelee apurahatutkijana HINGE-hankkeessa. Siljanderin tutkimustausta ja asiantuntemus ovat vahvasti maantieteessä, erityisesti kehitysmaantieteessä ja geoinformatiikassa.
Ricardo Correia työskentelee apulaisprofessorina Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä sekä johtaa HINGE-hanketta. Ricardo on monitieteinen tutkija, jonka kiinnostuksen kohteita ovat mm. digitaalisen datan käyttö luonnonsuojelussa sekä ympäristömuutosten vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
