Maanmittauslaitos on useissa viime vuosien projekteissaan selvittänyt joukkoistamisen potentiaalia digitalisoituneessa maailmassa, jonka täysin arkipäiväistynyt tietojenkäsittelyvälineistö tietokoneista älypuhelimiin voi mahdollistaa kansalaisten keräävän viranomaistasoista tietoa sopivasti suunnitelluilla ohjelmistoilla. Joukkoistaminen ei kuitenkaan ole uusi menetelmä tai ilmiö, vaikka digitaaliset yhteisöt ovatkin vieneet sen uudelle tasolle: esimerkiksi Suomessa on vanhastaan vahvat talkooperinteet ja maailmalla kaikkein suurimmat kehityshankkeet ovat aina vaatineet massiivisten ihmismäärien yksilöllistä ponnistelua yhteisesti jaettujen päämäärien eteen. Maanmittauslaitoksen viimeisimmässä joukkoistamissovelluksessa, Pyykkijahdissa, selvitettiin henkilökohtaisten älypuhelinten mahdollisuuksia tarkentaa Suomen kiinteistörekisterikarttaa.
Älypuhelinpaikannuksen tarkkuus voi jo parantaa karttaa
Maanmittauslaitoksen mielenkiinto joukkoistamiseen lähtee kiinteistörekisterin ja sen pohjana olevan paikkatiedon lakisääteisestä ylläpidosta, joka on massiivinen tehtävä Suomessa, tässä 17 miljoonan kiinteistöjä rajaavan rajamerkin eli -pyykin maassa. Kiinnostus kohdistuu erityisesti yhtä metriä heikommin paikannettuihin pyykkeihin, joita niitäkin on laitoksen arvion mukaan pari-kolme miljoonaa. Pyykkejä on asetettu maastoon vuosisatojen ajan aina 1700-luvun Isojaosta lähtien ja niiden läpikäyminen ja sijainnin tarkentaminen viranomaistyönä kestäisi kymmeniä vuosia. Rajapyykin heikko sijaintitarkkuus on ongelma, koska merkki piirtyy tietojärjestelmissä ja kartoilla väärään paikkaan. Väärän sijainnin käyttö maastotoiminnassa voi aiheuttaa kiinteistörajan sijaintiin liittyviä ristiriitoja. Hankalimmillaan kiinteistön omistaja muokkaa maastoa tai kasvillisuutta väärällä puolella rajaa esimerkiksi metsänhoitotöissä.
Pyykkijahti oli Maanmittauslaitoksen suunnittelema ja Zoneatlas Oy:n kanssa yhteistyössä toteuttama älypuhelinpeli, jossa käyttäjä etsi maastosta rajapyykkejä ja mittasi löytämiensä pyykkien sijainnin puhelimen satelliittipaikantimella. Käyttäjä saattoi myös merkitä pyykin löytämättömäksi, mikä sekin on Maanmittauslaitokselle arvokas tieto. Pyykkijahti oli käynnissä kesäkuusta 2021 lokakuuhun 2022, jolloin yli 4 500 kansalaisen toimesta saatiin kokoon runsaat 30 000 mittaustapahtumaa.
Mittaustapahtumien sijaintitarkkuutta arvioitiin Maanmittauslaitoksessa mittauskokeella, jossa analysoitiin älypuhelinmittaukset 118:lta tarkasti mitatulta rajapyykiltä. Näillä pyykeillä sijaintivirheen keskiarvo oli 4,18 metriä ja keskihajonta 3,64 metriä, mutta pyykkikohtainen tarkkuus parani useamman mittauksen keskipisteistyksellä pyykkikohtaisen mittausmäärän kasvaessa. Tulokset osoittivat, että kiinteistörekisterissä yli 5 metrin sijaintivirheen pyykeistä saatiin älypuhelinmittauksella sijainniltaan parannettua selvästi yli 90 %.
Pyykkijahdin paikannustarkkuuden vielä täsmällisemmäksi arvioimiseksi tehtiin Maanmittauslaitoksen ammattikartoittajien mittauksin tarkkuuskoe, jossa 41:llä tarkasti mitatulla pyykillä suoritettiin noin 1900 paikannusmittausta kahdellatoista yleisesti käytössä olevalla älypuhelinmallilla. Näiden mittausten tarkkuutta parannettiin toistomittauksilla sekä kiinteään FinnRef-paikannustukiasemaverkkoon perustuvalla jälkilaskennalla, joilla päästiin lopulta keskimäärin 1,46 metrin paikannustarkkuuteen ja 0,88 metrin keskihajontaan. Riittäväksi toistomittausten määräksi määritettiin noin 10 mittausta per pyykki.
Keskiarvotarkkuus; >30 mittausta per pyykki | Korjaamaton paikannus | Jälkilaskenta |
Yksittäiset mittaukset | 9,66 m | 3,92 m |
Pyykkikohtaiset keskipisteet | 5,66 m | 1,46 m |
Joukkoistamistutkimus kertoo kansan talkoohengestä
Joukkoistaminen kaipaa tuekseen innostuneita kansalaisia, etenkin jos kyse on vähänkään monimutkaisemmasta tehtävästä. Pyykkijahdissa kansalaisia lähdettiin innostamaan pelillisyyden keinoin, missä idea on melko yksinkertainen: tekemisen pitäisi olla innostavaa tai jopa hauskaa. Pelillistämällä yksitoikkoiset tehtävät voidaan muuttaa mielenkiintoisiksi ja viihdyttäviksi. Menetelmiä pelillistämiseen on monia, joista kenties tutuimmat ja yksinkertaisimmat ovat kerätyt pelipisteet ja niiden mukaan järjestetty tulostaulu. Pyykkijahdissa käytettiin juuri näitä kahta innostamaan rajamerkkien etsinnöissä.
Kun Pyykkijahdin pelaajia pyydettiin kyselyssä kuvailemaan itseään, noin 400 vastannutta pelaajaa koki olevansa eniten “hyväntekijöitä” sekä “kehittäjiä”. Vähiten pelaajat kokivat itsensä “yhteistoimijoiksi” ja “palkinnon jahtaajiksi”. Hyvän tekeminen oli siis Pyykkijahdin pelaajille merkityksellistä ja todennäköisesti sai monen hakemaan vielä sen yhden pyykin edellisten lisäksi.
Pyykkijahdin tulosten perusteella jatkossa on syytä tutkia älypuhelinpaikannuksen mittaustarkkuuden vaihtelun syitä ja yksittäisen mittauksen mittausajan vaikutusta tarkkuuteen sekä syventää käsitystä paikannustarkkuuden vaihtelusta älypuhelinmallien välillä. Pelillistämisen osalta tarvitaan lisää tietoa siitä, kuinka pelaajia motivoitaisiin toistamaan mittauksia ja tekemään niistä pidempiä.
Maanmittauslaitoksen Matko- ja Luore-projektien ohjausryhmiä johti Heikki Lind ja projektiryhmiä Juha-Matti Vääränen.
Julkaisuja:
- Rönneberg, M. and P. Kettunen, 2023. A gamified map application utilising crowdsourcing engaged citizens to refine the quality and accuracy of cadastral index map border markers. International Journal of Digital Earth, 16(2), 4726-4748. https://doi.org/10.1080/17538947.2023.2279673
- Diplomityö älypuhelinten paikannustarkkuudesta Pyykkijahti-sovelluksella: Jussila, A., 2023. Positioning accuracy of smartphones in crowdsourcing context. Master’s thesis, Aalto University. http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202305213319
- Kandidaatintyö Pyykkijahdin ensimmäisestä mittauskokeesta: Kontiokoski, A., 2022. Enhancing Location Accuracy of Boundary Markers by Crowdsourced Smartphone Positioning (in Finnish). Bachelor’s Thesis, Land Surveying, Lapland University of Applied Science. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202252860