Kaavoitus, mitä se on ja mitä se voisi olla? Laajemmin kuntien palveluita rakentamisen suunnittelusta toteutukseen voidaan käsitellä koko maankäytön suunnittelun ja -prosessien kautta, jossa kokonaisuuteen mahtuu rakennuslupa, kiinteistönmuodostus, paikkatieto, infran suunnittelu, tontinluovutus, maanhankinta jne. Kokonaisuus on laaja sekä monitahoinen ja vaikuttaa keskeisesti suomalaisen rakennetun ympäristön kestävyyteen ja hyvinvointiin.
Julkinen sektori tasapainoilee 2020-luvulla riittävien resurssien saamiseksi tämän kokonaisuuden ylläpitämiseksi. Resursseihin vaikuttavat rahoitus, henkilökunnan saatavuus, koulutus, yhteiskunnan nopeatahtinen muutosvauhti ja työkentän lisääntyvät tehtävät. Monitahoisen ja laajan prosessin toteuttamisen ohella kokonaisuuden johtaminen on haastavaa, jotta prosessit toimisivat, toteuttaisivat kuntien strategiaa ja palvelutarvetta eivätkä ruuhkautuisi.
Yhtä lailla hiljaista tietoa on vaikea johtaa, siinä missä sitä on vaikea kirjoittaa ja tunnistaa. Digitaalisten prosessien kehittäminen ja lean-ajattelu tarjoavat työkaluja, vaikka niiden toteuttaminen lakisääteisten prosessien osalta ei ole suoraviivaista. Tästä syystä haasteista tarvitaan strategista keskustelua ja eri tasoilla, jotta kokonaisuuteen saataisiin ratkaisuja, niin mielekkään ja sujuvan työn tekemiseen, prosessiin kuin tiedon liikkuvuuteen. Se avaisi yhteistyö- ja yhteiskehittämisen mahdollisuuksia.
Kuntatehtävissä on kuitenkin eri puolilta Suomea esimerkkejä, joista löytyy kehittämismahdollisuuksia. Malleissa on voitu hyödyntää digitalisaation tuomia etuja tai toimintamallien muutoksia ja tiedon liikkumista. Myös hiljaisen tiedon johtamisella on suuri merkitys. Esimerkiksi tiedonhallinta ja paikkatiedon kerääminen ovat työläitä tehtäviä, mutta sujuvoituvat merkittävästi, jos aiempaa tierovarantoa on voitu systemaattisesti kerätä, pitää ajan tasalla ja kasvattaa. Kokonaisuuden näkökulmasta jokainen prosessin osavaihe tarvitsee tietoa, mutta prosessi voisi hyödyntää tehokkaammin jo kertaalleen hankittua tietoa, jos se on varastoitu selkeästi ja sidottu suunnittelukohteiden paikkaan.
Asiaa voidaan lähestyä kokonaisuutena myös institutionaalisen toimintakehikon kautta, jossa organisaatiossa ja sen kehittämisessä on sekä sitä tukevia, että haastavia tekijöitä. Yksin lainsäädännön muutoksilla ratkaisujen löytyminen on haastavaa, jos siihen ei saada toimialaa sitoutettua. Toimintamalleja ja hiljaista tietoa pitää siirtää, se pitää muuntaa sähköiseksi ja sitoa paikkaan sekä tarvittaessa myös kehittää ja uudistaa joustavaan muotoon muuttuvaan maailmaan.
Kuntakokeiluissa löytyy mahdollisuuksia, joissa ratkaisuja on pyritty löytämään työn tekemisen vauhdissa. Esimerkki tällaisesta mahdollisuudesta on Case Ilmajoki, jossa toteutettiin asemakaavamuutos kunnan uudelle koululle.
Maankäytön suunnittelua ja rakennuttamista edeltää usein tilanne pitkästä pohdinnasta, kohteet ovat haastavia (ml. päätöksenteossa) ja muutospaine kasvaa, kun käytännössä tilapäisjärjestelyt kuormittavat käyttäjiä ja kunnille tulee kustannuksia. Hankkeen edistäminen Ilmajoen tapauksessa tarkoitti tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien ja osapuolten kanssa ja suunnittelun keskittämistä niin, että se kattaa kriittiset toimintavaiheet, mutta sallii joustoa kouluhankkeen varsinaiseen kilpailutukseen ja muodon valintaan. Keskeistä oli luottamuksen löytyminen viranhaltija – päättäjä – kuntalainen ja sidosryhmien välillä, jossa hyödynnettiin paljon avoimen keskusteluyhteyden muodostamista virallisten vaikutuskanavien lisäksi.
Mallia on hyödynnetty myös muissa Ilmajoen kaavoituskohteissa 2022-2023. Työssä näkyi pienen organisaation mahdollisuudet sisäiseen tiiviiseen yhteistyöhön ja informaation liikkumiseen, joka suuremmissa organisaatioissa on toteutettava ja johdettava toisin. Toisaalta työssä keskeistä on myös tiedonhallinta ja paikkatiedon hyödyntäminen kaavoitusratkaisuissa. Mahdollisuus tähän tiedonvälitykseen, luottamuksen ja ymmärryksen välittymiseen on myös tekoäly ja sen kehittyminen. Kuten aiemmin Positiossa kirjoitin, tekoäly voi edesauttaa ihmisten välistä ymmärrystä.
Vastaavia kokeiluja löytyy lukuisia myös muista kunnista eri tahojen toimesta, jotka elävässä elämässä eivät saa ansaitsemaansa huomiota. Johtamisella ja tiedonvälityksellä voimme nostaa näitä esille ja saada niissä löydettyjä toimiva ratkaisuja kaikkien käyttöön. Julkinen sektori voi hyödyntää kollektiivisesti yhden onnistumisia ja tiedonjakoa.
Albert Einsteinin kerrotaan kuvanneen, että ongelmia ei voi ratkaista samankaltaisella ajattelulla, kun ne on alun perin luotu. Käytännössä tämä tarkoittaa ajattelua, joka lähtee mahdollisimman puhtaalta pöydältä ja voidaan kysyä. “jos nyt loisit uuden mallin, esittäisitkö juuri tällaista?”.
”A new type of thinking is essential if mankind is to survive and move toward higher levels.” – We can’t solve problems by using the same kind of thinking we used when we created them.
Lisätietoja mm. rakennusvalvonnan kokeiluista (Sulonen & Vastamäki, 2021) ja kiinteistönmuodostukseen kokeiluista (Sulonen, 2020).
