Ruotsin kartografinen seura (Kartografiska Sällskapet) järjesti perinteisen Kartdagarna-tilaisuuden Ruotsin Göteborgissa, 16.-18.4.2024. Tilaisuuteen osallistui yli 650 henkilöä ja näyttelyssä näytteilleasettajia oli 27 kappaletta. Suomesta näyttelyssä olivat edustettuina Nordic Geo Center Oy, Terrasolid Oy ja Gispo Oy. Kartdagarnan ohjelma koostui erilaisista esityksistä, joita oli yhteensä 95 kappaletta. Tilaisuus järjestettiin Clarion Hotel Postin tiloissa Göteborgin vanhassa postitalossa.
Ohjelma
Kartdagarnan aikataulu on rakennettu lounaalta-lounaalle -konseptilla. Tässä konseptissa jäi aikaa matkustaa tapahtumapaikalle tiistaiaamupäivän aikana, ja kun tilaisuus loppui torstain lounaaseen, niin iltapäivän saattoi käyttää tapaamisiin, turismiin tai välittömään kotimatkaan. Oikein toivottava konsepti myös Suomen pitkässä maassa.
Suurin osa ohjelmasta oli tavallisia puheenvuoroja, mutta mukana oli myös tänä vuonna työpajoja sekä yksi paneelikeskustelu. Puheenvuoroja oli sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Ohjelmasta valtaosa oli ruotsiksi, mutta väliin mahtui myös muutamia englanninkielisiä esityksiä.
Esityksistä
Nordic Geo Center Oy lähti mukaan tapahtumaan nyt ensimmäisen kerran osana perehtymistä Ruotsin laserskannerimarkkinoihin 2020-luvulla. Itävaltalainen Riegl LMS on toiminut Ruotsin markkinoilla tähän asti suoraan laitevalmistajana erityisesti kaivossektorilla ja OEM-valmistajana. Lisäksi ruotsalaisissa yliopistoissa on ollut alan tutkimusta jo useamman vuosikymmenen, joten Riegl on valmiiksi tunnettu laitevalmistaja Ruotsissa. Näin ollen markkinoille tuleminen on meidän osaltamme yrityksenä selkeästi helpompaa ja näyttelyssä kohtasimme ihmisiä joiden kommentti oli usein ”vihdoinkin Riegl on Ruotsissa”. Tunnettavuus ei ole myyntiä, mutta se helpottaa kuitenkin markkinoille menemistä.
Esityksessämme Mika Salolahti esitteli ensin yritystämme ja Riegliä varsin yleisellä tasolla, mutta luonnollisesti mukaan mahtui myös Ruotsissa saavuttamamme hienot mobiililaserskannauksen testitulokset. Kyse on teiden päällysteiden ns. palvelutasomittauksista ja Väylävirasto testauttaa kaikki Suomessa teiden palvelutasomittauksia tekevien yritysten mittausautot henkilöstöineen Statens väg- och transportforskningsinstitut (VTI) testeissä. Esitys houkutteli osastollemme muun muassa KTH:n geodesian professori Milan Horemuzin, jonka tutkimusryhmän artikkeleita meilläkin on vuosien mittaan luettu. Horemuz kertoi KTH:n saaneen rahoituksen GNSS-mittauksien nykytilan käyttömahdollisuuksien selvittämiseen ja siten ohjeistuksen ajantasaistamiseen Ruotsin rautatieprojekteissa. Muuten hän valitteli sikäläisten yliopistojen heikkoa rahoitustilannetta.
Pekka Sarkola Gispo Oy:stä piti työpajan aiheesta “Building an Enterprise GIS workflow with QGIS and PostGIS”. Tilaisuus oli suosittu ja osallistujia oli noin kolmisenkymmentä. Jälkeenpäin monet halusivat jutella avoimen lähdekoodin ratkaisuista ja gispolaiset saivat vastailla moneen kysymykseen.
Ruotsin Maanmittauslaitos eli Lantmäteriet esitelmöi tapahtumassa laajalla skaalalla toiminnastaan. Tapahtumassa he päivittävät alan toimijoille vuoden aikana tapahtuneet muutokset ja esittelevät projektejaan. GNSS-mittausten osalta on aina kiinnostavaa kuulla miten Ruotsin verkkoa kehitetään.
Tilaisuudessa oli paljon aikaa verkostoitumiselle: esitysten välissä (fika on elintärkeä ruotsalainen perinne) sekä iltatilaisuuksissa. Ensimmäisenä iltana oli “utställarmingel”, jonka tavoitteena oli vain minglata (≃kierrellä, tavata ja jutustella, tarjolla voi olla pientä purtavaa ja juotavaa) näyttelyssä, varsinaista jäänsärjentää (icebreaker) ruotsalaiset eivät näemmä tarvitse. Toisen päivän päätteeksi oli Kartdagsparty. Alun kuplien jälkeen (minglailua, ilman syömistä) oli tarjolla kolmen ruokalajin illallinen. Jälkiruuan jälkeen DJ nosti tehoja ja ruotsalaiset päätyivät tanssilattialle (jokunen suomalainenkin näkyi, vaikka muuta väittäisivät). Suomalaisia euroviisubiisejä ei kuulunut, mutta ABBA-laulujen sikermä oli aika pitkä.
Osallistujat
Suurin osa osallistujista oli ruotsalaisia paikkatiedon ammattilaisia. Suomalaisten messuosastoille tultiin rohkeasti keskustelemaan ja kyselemään. Myös valtion laitoksista (kuten Lantmäteriet ja Trafikverketillä) oli runsaasti osallistujia Kartdagarnilla. Yritykset, esimerkiksi konsulttiyhtiöt ja yhtiöt, jotka ovat erikoistuneet maanmittaukseen, olivat myös mukana konferenssissa. Tapahtuma oli opiskelijoille ilmainen ja heillä oli myös mahdollisuus hakea avustusta matkakustannuksiin, joten monet opiskelijat olivat löytäneet tiensä Göteborgiin.
Lopuksi
Ruotsia voi läheisenä markkina-alueena suositella suomalaisille yritykselle, koska eroista huolimatta kulttuureissamme on paljon samaa. Koulussa opiskeltu ruotsin kieli antaa hyvän pohjan keskusteluille ja tekee puhujastaan helpommin lähestyttävämmän, vaikka monet ruotsalaiset puhuvat tietysti hyvää englantia. Viime vuosien kehitys on johtanut myös siihen, että tällä hetkellä suomalaisilla on hyvä maine Ruotsissa ja meidät on alettu taas tuntea uudestaan. Näin ollen vastaan tulee myös usein suomen ja meänkielen puhujia, jotka ovat nyt avoimesti ylpeitä perinnöstään. Suomalaisille positiivinen henki näkyi hyvin myös tapahtumassa. Yhteiskuntana Ruotsia on Suomea avoimempi, joten uusia toimijoita otetaan vastaan mielellään. Markkina on Suomea suurempi, mutta luonnollisesti se on myös hyvin kilpailtu.
Tapahtuman viimeisessä sessiossa käytiin läpi karttanäyttelyn voittajat. Töitä oli ollut arvioimassa myös Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen Juha Oksanen. Lopuksi julkaistiin vielä ensi vuoden tapahtumapaikkaa. Paljastui, että 8.-10.4.2025 Kartdagarna järjestetään Skellefteåssa, Sara Kulturhusin tiloissa. Vientiponnistelut jatkuvat sitten ensi vuonna Västerbottenissa!
