Positio-lehteen kirjoittajaksi?

Hienoa, että haluat julkaista artikkelisi Positio-lehdessä! Ota yhteyttä toimitussihteeriin, niin sovitaan yksityiskohdat:

Hanna Lahtinen, toimitus.sihteeri@positio-lehti.fi

Ohjeita kirjoittajille

Kaikki Positio-lehdessä julkaistavat artikkelit, haastattelut ja blogikirjoitukset käyvät läpi toimitusprosessin. Toimitus editoi ja oikolukee tekstejä, kun ne valmistuvat. Toimitus lähettää jutun kommentoitavaksi kirjoittajille ja haastateltaville ennen julkaisua. Kirjoittajalla on mahdollisuus muokata tämän jälkeen vielä tekstiä. Toimituksella on kuitenkin viimeinen sana siitä, missä muodossa juttu julkaistaan.

Asiantuntijat voivat itse ehdottaa artikkelia, haastattelua tai blogikirjoitusta lehteen. Toimitus voi myös ehdottaa näitä asiantuntijoille. Toimitus sopii kirjoittajan kanssa sopivan ajankohdan jutun julkaisulle. Tässä on muutama vinkki kirjoittamiseen, jotta kirjoittaminen sujuisi jouhevammin ja lopputulos olisi paras mahdollinen.

Artikkeli- ja juttutyypit

Tiedote: noin 1000-2000 merkkiä Uutinen tai artikkeli: noin 2000 merkkiä Laajempi artikkeli: 5000-7000 merkkiä

Asiantuntija-artikkeli: Asiantuntija kirjoittaa työhönsä liittyvästä ajankohtaisesta alan ilmiöstä. Artikkeli voi kertoa esimerkiksi tutkimustuloksista, hankkeen saavutuksista tai innovaatioista. Teksti on selkeää ja helppolukuista. Artikkeli ei ole tieteellinen artikkeli, vaan kansantajuiseksi muokattu juttu, joka nostaa esiin esimerkiksi 1-3 pääkohtaa ja kertoo niistä syvemmin. Kiinnostavia kysymyksiä ovat esimerkiksi: miten ilmiö näkyy ”tavallisen kansalaisen” elämässä, miten asiakkaat hyötyvät tästä ja mitä vaikutuksia ilmiöllä on yhteiskuntaan, ympäristöön tai vaikkapa paikkatietoalaan.
Asiantuntijahaastattelu: Toimitus haastattelee alan asiantuntijaa ajankohtaisesta aiheesta, joka on tällä hetkellä pinnalla ja kiinnostaa lukijoita. Haastattelun aihe voi liittyä myös teemaan, josta toimituksessa ollaan kokoamassa juttusarjaa. Toimitus kirjoittaa jutun haastattelun perusteella. Haastattelu voidaan tehdä sähköpostitse tai etäyhteydellä, jolloin haastattelu nauhoitetaan jutun kirjoittamisen tueksi. Haastattelu voidaan tehdä myös silloin, kun asiantuntija ei koe kirjoittamista omakseen tai hänellä ei ole aikaa kirjoittamiselle, mutta hänellä olisi kiinnostavaa kerrottavaa, tai projekti on jo päättynyt, joten kirjoittaja ei voi enää käyttää resursseja kirjoittamiseen, mutta aihe sinänsä on edelleen ajankohtainen.
Blogi: Asiantuntija kirjoittaa vapaamuotoisemman tekstin. Rajauksena on, että aiheen on oltava selkeästi sidoksissa paikkatietoalaan. Teksti voi olla esimerkiksi matkakertomus alaan liittyvästä tapahtumasta, kolumni alalla keskusteluja herättävästä aiheesta tai vaikkapa kuvaus siitä, millainen alan opiskelijan tai ammattilaisen työpäivä on. Blogi on yleensä lyhyempi kuin asiantuntija-artikkeli ja -haastattelu.

Kategoriasivut

Positio-lehdestä löydät yli 50 kategoriaa, joihin juttusi voidaan yhdistää. Kategorioiden avulla helpotetaan lukijan mahdollisuuksia valita itseään kiinnostavat paikkatiedon uutiset. Kirjoittajalle kategoria mahdollistaa sen, ettei juttusi huku sivustolle, vaan useampi lukija löytää sen myös myöhemmin kategorioiden avulla. Artikkelisi jakoa edistää se, että valitset myös itse jutullesi sopivimpia kategorioita, joihin artikkeli voidaan linkata.

Sovi etukäteen jutun pituudesta

Sovi jutun pituudesta ennen kirjoittamista toimitussihteerin kanssa. Yleensä jutun pituus on noin 3000 merkkiä tai noin 5000 merkkiä. Välilyönnit lasketaan mukaan merkkimäärään. Pyrithän pysymään sovitussa merkkimäärässä. Tarvittaessa pyydämme lyhentämään tekstiä tai lyhennämme juttua toimituksessa.

Kirjoita selkeää ja täsmällistä kieltä

Kirjoita selkeää ja täsmällistä kieltä. Muista, että et ole kirjoittamassa tutkimusartikkelia, vaan yleiskielistä juttua alan ammattilaisille ja alasta kiinnostuneille. Käytä ammattisanastoa harkiten.
Mieti, ymmärtääkö lukija käsitteet, termit ja lyhenteet. Käytä tarvittaessa toista ilmausta tai selitä käsite.
Mieti mikä on jutun tärkein asia.
Huolehdi, että lukija saa tietää sen jo heti alussa. Taustatiedoilla ja teknisillä selostuksilla ei välttämättä kannata aloittaa. Ne voi myös laittaa erilliseen pikku-uutiseen jutun viereen tai vaikkapa tietolaatikkoon.
Pohdi kappalejakoa. Teksti rytmittyy yleensä hyvin, jos yhdessä kappaleessa on kerrottu yhdestä asiasta.
Vältä liian pitkiä virkkeitä. Pohdi jakaisitko virkkeet useamman osaan.
Vältä turhaa passiivin käyttöä (tehdään) ja käytä aktiivimuotoisia verbejä (tekee).
Suosi mahdollisuuksien mukaan konkreettisia esimerkkejä, jos kerrot uudesta asiasta tai ilmiöstä.

Laadi ytimekäs ja houkutteleva otsikko

Kirjoita jutulle ytimekäs otsikko, joka kertoo, mistä on kyse. Hyvä otsikko ei kuitenkaan paljasta kaikkea, vaan houkuttelee lukemaan lisää. Kirjoita jutun alkuun ingressi heti otsikon jälkeen. Se on muutaman lauseen mittainen kappale, joka kertoo lyhyesti jutun sisällöstä ja houkuttelee jatkamaan lukemista. Rytmitä tekstiä väliotsikoilla. Ne kertovat lukijalle oleellisen ja helpottavat silmäilyä. Esimerkiksi aukeaman jutussa on yleensä hyvä olla 3-4 väliotsikkoa.

Nosta yksityiskohtia tietolaatikkoon

Voit nostaa sitaatteja, lisätietoa tai kiinnostavia yksityiskohtia tietolaatikkoon. Kuvale tietolaatikon sisältö tekstin lopussa siten, että se selkeästi erottuu muusta tekstistä. Toimitus tekee myös tarvittaessa nostoja juttujen yhteyteen.

Elävöitä tekstiä kuvilla ja videoilla

Hyvässä jutussa on aihetta havainnollistavia kuvia. Verkkojulkaisu mahdollistaa nyt myös erilaiset animaatiot ja videoupotukset. Kuvat voivat olla myös taulukoita, kaavioita tai karttoja. Ehdota meille kuvia juttuun tai pyydä meitä etsimään juttuun sopiva kuva. Jos haluat kuvaksi kuvakaappauksen esimerkiksi palvelusta, varmista meiltä, että se on riittävän laadukas. Toimita artikkeliin kuvat tiff-, eps-, jpg- tai png-formaatissa (ei tekstidokumenttiin liitettyinä). Videot voidaan upottaa ulkoisilta sivuilta, tai ne voidaan lisätä artikkeliin esimerkiksi gif-muodossa. Kirjoita kuvaan kuvateksti. Sopiva kuvatekstin pituus on 1-2 lausetta. Kuvateksti kertoo kuvasta, mutta anna kuvan myös itse puhua. Taittaja rajaa kuvaa tarvittaessa.

Kysy lupa kuvaajalta ja kuvattavilta

Kerro kuka kuvan on ottanut. Kerro kuvaajan nimen lisäksi organisaatio. Varmista kuvaajalta, että sinulla on lupa julkaista kuva. Tarkista myös lupa julkaisuun kuvissa tunnistettavasti esiintyviltä henkilöiltä.

Kerro kuka olet ja mitä teet

Liitä mukaan lyhyt kirjoittajan esittely, jossa kuvailet missä organisaatiossa olet töissä ja mikä on tehtäväsi. Tekstin alkuun lisätään kirjoittajan tiedot ja halutessasi kasvokuva.