Tutkimusprofessori Antero Kukko työskentelee Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:ssä. Hän on tehnyt mittauksia haastavissa olosuhteissa ympäri maailman, mukaan lukien Etelämantereella ja Arktisilla alueilla. Arktisilla alueilla tutkimus liittyy uusien 3D kartoitusteknologioiden ja laskentamenetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen arktisen luonnon ja maiseman prosessien ja ilmiöiden tutkimukseen. Tutkimusretkiä ja mittalaitteiden kehittämistä on rahoitettu Suomen Akatemian rahoittamassa tutkijatohtoriprojektissani, juuri päättyneessä LAS3R projektissa, sekä UNITE ja Digitaaliset Vedet (DIWA) -lippulaivoissa. LAS3R keskittyi Antarktisen lumen ja jään pinnan tutkimukseen, DIWA veden kiertokulun ja vesiturvallisuuden digitaalisiin malleihin. UNITE kehittää sensorijärjestelmiä ja automaatiota metsien kaukokartoitukseen ja metsäkoneisiin.
Kesäkausi 2024 oli kolmas kerta kun pääsin osana kansainvälistä retkikuntaa mukaan Devonin saarelle, joka sijaitsee Kanadan arktisessa pohjoisessa, inuiittien hallinnoimassa Nunavutissa. Tällä kertaa retkueeseen kuului 12 henkeä, professoreita ja väitöskirjaopiskelijoita eurooppalaisista ja kanadalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Matka oli jatkumoa retkien sarjassa, joilla kerätään tietoa arktisen ikirouta-alueen geologiasta ja geomorfologiasta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta niihin. Ensimmäisen kerran olin mukana Devonin saarella viiden viikon ajan vuonna 2016 – tämän kertainen retki kesti kaikkineen kolme viikkoa. Vuonna 2019 osallistuin retkikuntaan, joka suuntautui vielä pohjoisemmaksi, Axel Heibergin saarelle.
Ilmastonsa ja kasvittomuutensa vuoksi Devonin saari tarjoaa loistavat olosuhteet ikirouta-alueiden geologian ja jäätikköprosessien geomorfologiselle tutkimukselle. Lisäksi olosuhteet ja ilmiöt tarjoavat ulottuvuuden muiden aurinkokuntamme kiviplaneettojen, kuten Marsin, tutkimukseen. Haugtonin meteorikraaterin lähialueella onkin NASAn Haughton Mars Projektin tutkimusasema ja Mars Societyn Flashline Mars Arctic Research Station -avaruussimulaattori.
Käytännön hankaluutena ovat pitkät etäisyydet, karut olosuhteet sekä jääkarhujen muodostama uhka, minkä takia minnekään ei saa kulkea yksin eikä ilman asetta, pippurisumutetta ja paukkupanoksia. Telttaleiri on ympäröitävä paukkulanka-aidalla, ja elintarvikkeet ynnä muut tuoksuvat on pidettävä visusti poissa pääleiristä erilleen pystytetyltä majoitusalueelta. Leiri on usein, niin tälläkin kertaa, pystytetty halkaisijaltaan 23 km Haughtonin meteorikraaterin alueelle kraaterin halkeisevan Haughtonjoen rantapenkereelle, jolle punamustavalkoiset Twin Otter koneet laskeutuvat lyhyelle kivikasoin merkkaamallemme kiitoradalle.
Leirirutiineihin kuuluu vesihuolto ja ruuanlaitto, seuraavien päivien tutkimuskohteiden valinta, töiden ja logistiikan suunnittelu, mittaus- ja havaintoaineistojen tallennus ja käsittely, keskustelut paikoista ja havainnoista, kirjoittaminen, lukeminen, pelaaminen, syöminen, sekä tietenkin yleinen häröily ja hauskuus. Droonien yleistyminen näkyy täälläkin; parhaimmillaan ilmassa oli neljä droonia samanaikaisesti.
Edellinen matka vuonna 2019 Axel Heibergin saarelle oli poikkeuksellinen korkeiden lämpötilojen takia. Eurekassa (79,9889N, 85,94090W) mitattiin tuolloin yli 20 asteen ennätyslämpötiloja. Teltassa pärjäsi nukkua aika vähällä vaatetuksella. Tällä reissulla taasen satoi poikkeuksellisen paljon, joten vaatteiden kuivattelu pääsi osaksi päivärutiineita – kengät ja hanskat saa hyvin kuivaksi generaattorin pakoputken eteen asetetussa pakkilaatikossa ja housut ja paidat lämpimän laatikon päällä! Ja sitä mutaa sitten riitti ja mönkijöitä kaivettiin ja kiskottiin kuiville tuon tuosta.
“Käytännön hankaluutena ovat pitkät etäisyydet, karut olosuhteet sekä jääkarhujen muodostama uhka, minkä takia minnekään ei saa kulkea yksin eikä ilman asetta, pippurisumutetta ja paukkupanoksia.”
“Droonien yleistyminen näkyy täälläkin; parhaimmillaan ilmassa oli neljä droonia samanaikaisesti.”
