• Artikkelin kategoria:Tiedotteet
  • Artikkeli julkaistu:10.11.2023

Satelliitit auttavat sodan vaikutusten arvioinnissa Ukrainassa

Satelliittihavainnot osoittavat, että Ukrainan sodan alusta alkaen ilmansaasteiden pitoisuudet ovat olleet selvästi tyypillisiä arvoja matalampia monissa Ukrainan kaupungeissa sekä monilla teollisuusalueilla ja voimalaitosten ympäristössä. Pitoisuuksien lasku johtuu teollisuuden ja energiantuotannon toiminnan heikentymisestä, ja näihin liittyvästä fossiilisten polttoaineiden kulutuksen laskusta, sekä sodan aiheuttamasta pakolaisuudesta.

Suomi-NPP VIIRS -satelliitin palohavaintoja Ukrainassa maaliskuun ja elokuun välillä vuosina 2019–2022. Värit vastaavat kuukauden numeroa. Useita paloja havaittiin Kiovan lähellä maaliskuussa 2022, kun Venäjän hyökkäys keskittyi Ukrainan pääkaupungin alueelle. Kesää kohti paloja havaittiin pääasiassa itäisen ja eteläisen rintamalinjojen varrella. Kuva: Ilmatieteenlaitos

Helmikuusta 2022 lähtien Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut voimakkaasti Ukrainan yhteiskuntaan ja talouteen. Satelliittihavainnot tarjoavat puolueetonta tietoa sodan vaikutusten seurantaan ja arviointiin. Tuoreessa Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa satelliittihavaintoja hyödynnetään sodan vaikutusten arvioinnissa.

Satelliittihavainnot osoittavat, että typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat laskeneet jopa 40 % vuonna 2022 suurissa Ukrainan kaupungeissa, sekä voimalaitosten ja teollisuusalueiden ympäristössä. Typpidioksidi (NO2) on ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa palamisprosesseissa esimerkiksi liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon yhteydessä.

Typpidioksidin pitoisuuksien vuosikeskiarvojen muutos vuodesta 2021 vuoteen 2022 Ukrainassa S5P/TROPOMI-havaintojen perusteella. Sinisilla alueilla typpidioksidipitoisuus on tavanomaista pienempää. Ukrainan suurimmat kaupungit, hiilivoimalat ja teollisuusalueet on merkitty mustilla pisteillä. Kuva: Ilmatieteenlaitos

Noin kahdeksan miljoonaa ukrainalaista (noin 24 % koko väestöstä) on lähtenyt maasta pakolaisina ympäri Eurooppaa. Ihmisten väheneminen vaikuttaa voimakkaasti mm. energian kulutukseen ja liikenteen päästöihin. Tämän lisäksi Ukrainan teollisuustuotanto, erityisesti metalli- ja kemianteollisuus, on sodan aikana laskenut jopa 40–50 % edellisestä vuodesta. Tämä on johtanut sähkön kysynnän laskuun ja vastaavasti sähköntuotannon vähenemiseen voimalaitoksista. Satelliiteista saadut hiilidioksidihavainnot (CO2) osoittavat fossiilisten polttoaineiden käytön vähenneen erityisesti Itä-Ukrainassa, jossa suurimmat päästölähteet sijaitsevat.

“Rauhan aikana ilmansaasteiden väheneminen on tervetullut ilmiö. Tässä tilanteessa havaitut muutokset kertovat kuitenkin siitä, kuinka suuri vaikutus sodalla voi olla yhteiskuntaan ja talouteen,” kertoo tutkimusta vetänyt Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Iolanda Ialongo. 

Poikkeukselliset palojen leviämisalueet rintamalinjan lähellä

Satelliittikuvat ja satelliiteista tehtävät palohavainnot viittaavat poikkeukselliseen palojen jakaumaan rintamalinjan alueella. Tämä voi johtua tykistötulesta tai muista sotaan liittyvistä paloista, eikä niinkään tyypillisistä maatalouteen liittyvistä polttoprosesseista.

Satelliittikuvista havaittiin myös suuria muutoksia Mariupolin kaupungin alueella, joka joutui hyökkäyksen kohteeksi sodan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Maaliskuun 2022 jälkeen Mariupolin metallurgisten teollisuuslaitosten korkean lämpötilan signaali katoaa satelliittikuvista, mikä viittaa teollisuustoiminnan keskeytymiseen. Vastaavasti myös typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet Mariupolin alueella.

Julkaistussa tutkimuksessa käytettiin eurooppalaisen Sentinel-5P/TROPOMI-satelliitin sekä NASAn OCO-2-satelliitin tuottamia havaintoja. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös satelliittikuvia Sentinel 2 -satelliitista sekä palotuotteita VIIRS-satelliitista.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Lvivin yliopiston sekä yhdysvaltalaisen USRA:n kanssa. Tutkimuksen rahoittamiseen osallistuivat ulkoministeriö (Instituutioiden välisellä kehitysyhteistyön instrumentilla) ja Suomen Akatemia (Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC-lippulaiva sekä Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikkö).

Teksti on Ilmatieteenlaitoksen tiedote.