Suomen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet ja teiden varsilla olevat etappipaikat on koottu kartalle. Koneen Säätiön rahoittama Viabundus Suomi 1350-1650 -hanke julkaisi keväällä 2025 paikkatietokannan osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa ja karttaliittymää. Suomen kolmivuotista hanketta johti FT, dosentti Tapio Salminen (Tampereen yliopisto), ja sen tutkijoina toimivat FT Jenni Lares (Tampereen yliopisto) sekä FM, väitöskirjatutkija Katrina Virtanen (Turun yliopisto). Hanketta koordinoi ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Triviumista, Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineesta sekä Postimuseosta.
Eurooppalaisen Viabundus-hankkeen luoma Viabundus Map on pysyvä ja jatkuvan kehitystyön ja täydennyksen alainen tietokanta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa avoin paikkatietokanta ja siihen perustuva digitaalinen kartta koko Alppien pohjoispuolisen Euroopan liikenneverkostosta ja siihen liittyvistä järjestelmistä (matkailijoiden palvelut, markkinapaikat ja -ajat, tullit yms.). Hanke alkoi vuonna 2019 saksalaisen Göttingenin yliopiston Historiallisen aluetutkimuksen tutkimuskeskuksen sekä Lyypekissä sijaitsevan Hansan ja Itämeren alueen tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Tietokannan ensimmäinen versio julkaistiin keväällä 2021 ja sitä on sittemmin täydennetty Alankomaiden, Tanskan, Puolan, Baltian ja nyt Suomen aineistoilla.
Karttajulkaisusta hyötyvät niin tutkijat kuin harrastajatkin
Julkaisun myötä saadaan kokonaiskuva Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tiestöstä, eikä esimerkiksi tutkimustyössä tarvitse enää palata yksittäisten karttalehtien pariin tutkimaan mistä maanteiden linjat ovat mahdollisesti kulkeneet. Karttajulkaisun avulla voi tutkia liikkumista ja logistiikkaa esimodernin Suomen alueella ja se soveltuu myös historia-alojen ja kulttuuriperinnön ammattilaisten työkaluksi sekä kaikkien historiasta kiinnostuneiden käytettäväksi. Suomen alueella tietokanta kattaa tällä hetkellä maakuntia yhdistävät yleiset maantiet sekä tärkeimmät talvitiet. Etappipaikat sisältävät tietoa esimerkiksi postitaloista ja markkinapaikoista sekä tielläliikkujien palveluista, kuten majataloista. Reittiopas kertoo matka-ajat pisteestä pisteeseen eri liikkumismuodoilla sekä matkantekoon tarvittavan ajan, ja markkinakalenteri esittää ensi kertaa kootusti tietoa Suomen alueen markkinoista.
Tietokanta ja karttaliittymä luotiin Viabundus-hankkeen määritelmien mukaan, joten Suomen hankkeessa voitiin keskittyä suoraan tutkimustyöhön, tietokannan täydentämiseen sekä tielinjojen piirtämiseen. Tielinjoille oli mahdollista määritellä tietokantaan varmuusarvot 1-3 ja Suomen hankkeessa yleisille maanteille annettiin arvoksi 2, joka viittaa keskinkertaiseen varmuuteen. Talviteille annettiin arvoksi 3, jonka mukaan linjaukset ovat epävarmoja ja sijainti perustuu yksinomaan kirjallisiin lähteisiin. Jotkin tielinjat ovat yhä kehitysvaiheessa ja tulevat täydentymään tulevissa päivityksissä. Tämä on hyvä muistaa karttajulkaisua tulkitessa.
Keskiaikaisen tiestön elävöitystä historiallisen ja kokemuksellisen paikkatiedon menetelmillä
Tietokannan ja karttaliittymän luomisessa hyödynnettiin historiallisen paikkatiedon menetelmää, joka tarkoittaa paikkatiedon tuottamista historiallisista lähteistä. Suomen hankkeeseen mukaan otettujen yleisten maanteiden ja tärkeimpien talviteiden linjaus perustuu maanteiden osalta tutkimusajankohtaan mennessä tehtyihin arkeologisiin ja kulttuurimaisemainventointeihin, liikenne- ja paikallishistorialliseen tutkimukseen, sekä kartta- ja paikkatietomateriaaliin. Historiallinen paikkatieto on tehokas työkalu tutkimustulosten karttapohjaiseen esittämiseen. Menetelmän hyötyinä voidaan nähdä erilaisten aineistojen esittäminen aikasarjoina, aineiston analysoinnin ja hallinnan tehostuminen sekä havainnollistavien karttavisualisointien luominen. Nämä kaikki toteutuvat myös Viabundus-kartassa.
Tietokantaan lisätään tulevissa päivityksissä myös kokemuksellista tietoa historiallisilla teillä liikkumisesta. Tieto pohjautuu kirjoittajan väitöskirjatutkimukseen kokemuksellisen paikkatiedon menetelmästä, mitä käytetään tyypillisesti kokemusten, muistojen, tuntemusten ja aistimusten kartoittamisessa. Paikkatietoon yhdistetään tällöin perinteisin kenttätyömenetelmin kerättyjä haastatteluaineistoja, kuvia, mentaalisia karttoja tai muita aineistoja. Paikkaan kiinnittyvä kokemus esitetään yleensä kartalle merkityn pisteen, viivan tai alueen yhteydessä. Uudenlaisen aineistojen yhdistelytavan avulla paikkaan kiinnittyvästä kokemuksesta saadaan näin moniulotteisempi käsitys. Historiallisten teiden yhteydessä se tarkoittaa ihmisten teille antamia merkityksiä, niihin liittämää tarinallisuutta ja muistoja. Suomi on hankemaista ensimmäinen, joka tuo myös kokemuksellista tietoa tietokantaan ja kartalle.
Viabundus Map on avoimesti saatavilla ja vapaasti käytettävissä selaimella. CSV-muotoisen tietokannan voi ladata omaan paikkatietosovellukseen ja sitä voi hyödyntää sekä muokata vapaasti. Suomen- ja englanninkieliset kuvailutekstit sekä lähdeviitteet avaavat esimodernin liikkumisen käytäntöjä ja johdattavat aihetta käsittelevän tutkimuksen pariin. Viabundus-kartta on avoimesti saatavilla ja vapaasti käytettävissä osoitteessa: http://www.viabundus.eu
Viabundus Suomi -hankkeen kotisivut: https://projects.tuni.fi/viabundus-suomi
Näin vuodenvaihteessa 2025-2026 voi myös osallistua Suomen historiallisiin teihin liittyvään kyselyyn ja kertoa omia kokemuksiaan ja muistojaan teillä liikkumisesta, sekä näin auttaa täydentämään tietokantaa kokemuksellisen tiedon osalta: https://ty.fi/tiekysely
Katrina Virtanen on FM, väitöskirjatutkija Turun yliopiston maisemantutkimuksessa ja hänen asiantuntijuusalueinaan ovat paikkatieto, maisemahistoria ja kokemuksellisuuden tutkimus. Hän työskenteli Viabundus Suomi 1350-1650 -hankkeessa paikkatietoasiantuntijana ja laatii nyt väitöstutkimustaan kokemuksellisesta paikkatiedosta.
