Kokkolassa jo lähtötilanne kaavojen digitalisoinnissa oli varsin hyvä, sillä ajantasa-asemakaava oli jo olemassa ja osa yleiskaavoistakin oli jo digitalisoitu. Silti hankkeessa oli paljon tekemistä, joka toteutettiin omana työnä.
Digitalisointityö
Hankkeen alkaessa uutta opittavaa ja haltuun otettavaa oli paljon. Suvi-Elina kertoo, että aiempiin ja meneillä oleviin hankkeisiin kuten KAATIOon ja VOOKAan perehtyminen antoi hyvää pohjatietoa KATTI-hankkeeseen tarttumiseksi. Lisäksi Ryhti-hankkeeseen ja Ryhti-järjestelmään tutustuminen oli eduksi kaavojen digitalisointihankkeeseen lähdettäessä. KAATIO-hanke ei tuottanut toivottuja työkaluja, joten Kokkolassa KATTI-hankkeessa digitalisointia toteutettiin Trimble Locuksen käytössä olevalla versiolla.
Ranta-asemakaavojen työstäminen aloitettiin keräämällä niiden tiedot yhteen taulukkoon. Kaavojen tiedostojen nimeämisessä ja kaavatunnuksissa käytetyt tavat olivat vaihtelevia. Selkeyden vuoksi tiedostojen nimet ja kaavatunnukset päätettiin yhtenäistää ja päivittää Trimbleen. Kaavojen rajoja oli digitoituna jo valmiiksi, osa kaavakartoista oli myös asemoituna Trimble Locuksessa jo valmiiksi. Lisäksi pieni osa ranta-asemakaavoista oli jo mukana ajantasa-asemakaavassa.
Kaavojen digitalisointi tehtiin vaiheittain. Ensin käsittelyyn otettiin kaava-alueet, jotka antavat rakennusoikeutta, jotta rakentamista ohjaavat kaavatiedot olivat luvituksen käytettävissä mahdollisimman pian. Kaavojen digitalisointi sisälsi valtavasti työtä ja kaavojen tulkinta herätti paljon kysymyksiä, jotka tuli ratkaista.
“Kaavanlaatijan pätevyydestä ja kaavoituskokemuksesta oli tulkinnassa apua, kun osasi ajatella, mitä kaavanlaatija on halunnut tarkoittaa” kertoo Suvi-Elina. Tarvittaessa tulkinta-apua oli saatavilla kaupunkisuunnittelupäälliköltä ja erityisasiantuntijalta, joilla on paljon enemmän kaavoituskokemusta sekä paikallistuntemusta.
Kaavojen digitaaliset tulkinnat päädyttiin piirtämään mahdollisimman tarkasti asemoidun kaavan mukaisesti. Mitä enemmän kaavoja digitalisoitiin ja tulkintakysymyksiä ratkottiin, sitä nopeammin työ eteni loppua kohden.
Työtä vauhditti myös yhteistyö muiden hankkeen kuntien kanssa. Kunnat olivat yhteydessä toisiinsa keskenään kyselläkseen ja kertoakseen, miten ovat kaavojen digitalisoinnissa edenneet. Osallistuminen hankkeen ohjausryhmään ja digitalisointiohjetta valmistelleeseen pienryhmään antoi myös paljon lisätietoa ja tuki työtä omassa kunnassa. “Hankkeesta olen saanut verkoston, jolta voin kysellä tietomallimuotoiseen kaavoitukseen liittyviä asioita” iloitsee Suvi-Elina.
Pakeneva rantaviiva ja kaavatulkinta
Kun kaava, kiinteistörajat ja rantaviiva eivät kohtaa, jouduttiin hankkeessa pohtimaan mihin kaava digitoidaan; kiinteistörajaan, rantaviivaan vai kaavan mukaisesti.

Jos kaava on laadintahetkellä rajautunut rantaviivaan, tuleeko sen rajautua siihen edelleen, kun vuosikymmeniä vanhaa kaavaa digitoidaan? Kokkolassa päädyttiin ratkaisuun, jossa kaava digitoidaan mahdollisimman tarkasti siinä muodossa, jossa se on aikoinaan laadittu. Digitaalista tulkintaa on ohjannut kysymys: mitä alkuperäinen kaavoittaja on kaavalla tarkoittanut. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa, että kaavan rajan ja rantaviivan väliin jää leveäkin kaistale maata.

“Joskus mietin millaisella merkinnällä kaavarajan voisi merkitä niin, että se tulisi kiinnitetyksi rantaviivaan, eräänlainen tulkinnallinen rantaviiva siis. Tai voisiko kaavaa laadittaessa kaava-alueenrajan viedä vähän pidemmäksi merelle. Silloin museovirasto saattaisi haluta selvityksen, mitä pohjasta löytyy” Suvi-Elina pohtii.
Mitä seuraavaksi?
Kokkolassa saatiin KATTI-hankkeen aikana paljon aikaiseksi, silti tekemistä riittää edelleen. Digitalisoidut kaavat ovat olleet suunnitelmatilassa ja ne vietiin tietokantaan marraskuussa. Lisäksi niistä luodaan rasteriyhdistelmä, joka viedään katseltavaksi karttapalveluun. Jatkossa on tarve kehittää oma kaavamerkintäkirjasto, jotta lukuisat erilaiset kaavoissa käytettävät merkinnät löytyisivät yhdestä paikasta.
Kokkolassa KATTI-hankkeessa keskityttiin yleiskaavoihin ja ranta-asemakaavoihin, mutta hankkeesta saadut opit valuvat myös muualle kuntaan. Hankkeen myötä on huomattu kehittämistarvetta jo aiemmin olemassa olleessa ajantasa-asemakaavassa. Joitakin digitaalisten tulkintojen korjauksia on aikoinaan jo tehty, mutta asemakaavoissa on edelleen tarvetta laadunparannustyölle.
KATTI-hankkeessa tehty työ ei ole tuottanut RYHTI-tietojärjestelmän vaatimaa rakenteellista kaavatietoa tai valmiutta tuottaa sellaista kaavatietoa. Kuitenkin kaavarajat ja kaava-asiakirjat on mahdollista viedä RYHTI-järjestelmään ja siten kunnan on jo mahdollista täyttää sille asetettuja vaatimuksia. Nykyinen tilanne Kokkolassa KATTI-hankkeen saavutusten jälkeen on hyvä ja antaa pohjan tulevalle rakenteellisen kaavatiedon tuottamiselle. Kokkolassa seurataan mielenkiinnolla kumppanitestaushankkeita, joissa kehitetään työkaluja tietomallimuotoisen kaavan laatimiseen.