Helsingin yliopiston CRITICAL-tutkimushankkeen maantieteilijät laativat lasten ja nuorten geomedia- ja paikkatietotaitoja ja osaamistasoja kuvaavan GeoTAITO-mallin. Malli julkaistiin vastikään nyt keväällä 2026 tutkimusartikkelissa Ainedidaktiikka-lehdessä. Lue artikkeli avoimena verkosta lehden sivulta https://doi.org/10.23988/800ejp61. GeoTAITO-mallia ovat olleet laatimassa maantieteen opetuksen ja paikkatiedon tutkijat Panu Lammi, Virpi Hirvensalo, Tua Nylén, Laura Hynynen, Anne Pellikka sekä Petteri Muukkonen. GeoTAITO-malli on suunnattu ensisijaisesti opettajien, opetuksen järjestäjien, oppikirjailijoiden ja vastaavien avuksi.
Nyt julkaistu GeoTAITO-malli jäsentää nuorten geomedia- ja paikkatieto-osaamisen tavoitteet sekä niiden kehittymisen koulupolun aikana. Malli tekee näkyväksi, millaisia taitoja geomediaosaamiseen lapsilla ja nuorilla tulisi kuulua ja miten osaaminen etenee alkeistasolta kohti perustasoa ja edistyneempää, kriittistä työskentelyä.
Geomedia on viime vuosina vakiintunut käsitteenä maantieteen opetukseen. Sillä viitataan kaikenlaiseen mediaan, joka välittää tietoa paikasta, sijainnista ja alueellisista ilmiöistä. Geomediaan kuuluvat muun muassa kartat, paikkatietoaineistot, diagrammit, valokuvat, uutiset ja sosiaalisen median sisällöt. Geomedia-käsite on noussut opetussuunnitelmien perusteissa paikkatiedon rinnalle ja osin sen tilalle, koska se kattaa laajemmin sekä perinteiset kartta- ja GIS-ympäristöt että monimuotoisen digitaalisen mediaympäristön, jossa sijaintiin liittyvä tieto nykyisin liikkuu.
GeoTAITO-malli jäsentää geomediaosaamisen
GeoTAITO-malli kokoaa yhteen lapsilta ja nuorilta odotettavien geomediataitojen keskeiset ulottuvuudet ja osat sekä niiden kehittymisen tasot. Malli perustuu aiempaan tutkimukseen, valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin sekä pedagogisesta tutkimuksesta tuttuun Bloomin taksonomiaan eli ajattelun taidon tasoihin, ja malli kuvaa osaamisen etenemistä alkeistasolta perustasolle ja edelleen edistyneelle tasolle. Alkuperäisen Lammin ym. (2026) artikkelin kuva 1 GeoTAITO-mallista havainnollistaa mallin perusidean yhdellä silmäyksellä: geomediataidot etenevät koulupolun aikana vaiheittain, mutta kaikki taidot eivät syvene samaan tahtiin.
GeoTAITO-mallissa geomediaosaaminen ei rajoitu yksittäisiin teknisiin taitoihin, vaan muodostaa kokonaisuuden, joka kattaa esimerkiksi:
- geomedia-aineistojen hankinnan ja tuottamisen
- aineistojen muokkaamisen ja analysoinnin
- tiedon esittämisen visuaalisesti
- kriittisen arvioinnin ja johtopäätösten tekemisen
- geomedian hyödyntämisen vaikuttamisessa
GeoTAITO-malli tuo yhteen meille paikkatiedon ammattilaisille tutut työvaiheet: datan keruun, analyysin ja visualisoinnin – mutta laajentaa ne pedagogiseen näkökulmaan. Se kuvaa, miten nämä taidot rakentuvat oppijoilla vähitellen perusopetuksen alaluokilta lukioon, ja miten niiden taustalla ovat spatiaalinen ajattelu, maantieteellinen sisältöosaaminen ja kriittinen lukutaito. Taulukko 1 puolestaan tekee näkyväksi, mitä eri osaamistasot käytännössä tarkoittavat: ero alkeistason, perustason ja edistyneen tason välillä ei ole vain tehtävien vaikeudessa, vaan ennen kaikkea siinä, kuinka itsenäisesti, monipuolisesti ja kriittisesti oppija pystyy geomediaa käyttämään.
Taitojen kehitys perustaidoista kriittiseen analyysiin
Lammin ym. (2026) tutkimuksen keskeinen havainto on, että geomediataidot kehittyvät systemaattisesti koulupolun aikana, mutta samalla osaamisessa syntyy suuria eroja oppijoiden välillä. Kuva 1 tiivistää tämän kehityskulun: alakoulussa rakennetaan perusta, yläkoulussa taidot monipuolistuvat ja lukiossa painopiste siirtyy analysointiin, arviointiin ja itsenäisempään työskentelyyn.
Alakoulussa luodaan perusta, ja siellä opitaan tunnistamaan karttoja ja muita geomediatuotteita sekä käyttämään yksinkertaisia sovelluksia. Yläkoulussa taidot laajenevat itsenäiseen tulkintaan ja tiedonhakuun. Lukiossa puolestaan painopiste siirtyy analysointiin, arviointiin ja laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseen.
Tutkimukseen haastateltujen opettajien mukaan erityisesti analysointi- ja arviointitaidot jäävät usein pinnallisiksi vielä lukion loppuvaiheessakin. Nuoret osaavat kyllä lukea karttaa tai diagrammia, mutta syvällinen tulkinta, kuten esimerkiksi syy-seuraussuhteiden hahmottaminen tai aineiston luotettavuuden arviointi, kehittyy yleensä hitaammin. Edistyneelle tasolle siirtyminen ei tarkoita vain enemmän tietoa, vaan kykyä tehdä perusteltuja päätelmiä, arvioida aineistojen käyttökelpoisuutta ja soveltaa geomediaa uusiin tilanteisiin (ks. taulukko 1).
Paikkatiedon tai muun geomedian tekninen osaaminen ei yksin riitä, vaan oppijat tarvitsevat kykyä kontekstualisoida ja kriittisesti arvioida tuotettua tietoa. GeoTAITO-malli tekee näkyväksi juuri tämän osaamisen syventymisen.
Merkitys paikkatietoalan näkökulmasta
GeoTAITO-malli tarjoaa paikkatietoasiantuntijoille hyödyllisen viitekehyksen ymmärtää, millaisilla valmiuksilla tulevaisuuden tulevat opiskelijat ja ammattilaiset saapuvat (tai pitäisi saapua) alalle. Malli osoittaa, että osaaminen rakentuu pitkäjänteisesti ja että erityisesti analytiikan, kriittisen arvioinnin ja viestinnän taidot vaativat harjoittelua.
Tutkimus nostaa esiin myös kehittämistarpeita: opetuksessa olisi syytä panostaa enemmän aineistojen kriittiseen käyttöön, monipuoliseen analyysiin ja omien geomediatuotosten tekemiseen. Samalla avoimien aineistojen, helppokäyttöisten työkalujen ja ajantasaisen materiaalin saatavuus korostuu.
Tutkimuksen keskeinen viesti on, että geomediaosaaminen on paljon enemmän kuin GIS-työkalujen hallintaa. Se on kykyä ymmärtää, tuottaa ja arvioida sijaintiin sidottua tietoa osana laajempaa mediaympäristöä. GeoTAITO-malli tekee tästä kokonaisuudesta näkyvän ja tarjoaa samalla sillan koulutuksen ja paikkatietoalan käytännön välillä.
Kirjoittajista
Vanhempi yliopistonlehtori Petteri Muukkonen opettaa maantiedettä Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osastolla ja tutkii soveltavaa geoinformatiikkaa monissa konteksteissa sekä tutkii maantieteen ja erityisesti geomedian ja paikkatiedon opetusta. Väitöskirjatutkija Panu Lammi tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa kriittisestä geomedian lukutaidosta. Molemmat työskentelevät monitieteisessä ja usean yliopiston yhteisessä CRITICAL-hankkeessa, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), 2020–2026. Muukkonen johtaa maantieteen ja geomedian opetuksen tutkimuksen Helsingin yliopiston työpakettia CRITICAL-hankkeessa.
AVAINSANAT: GEOMEDIA, PERUSOPETUS, LUKIO, OPETUS, OPPIMINEN
—
Lue lisää GeoTAITO-mallista: Lammi, Hirvensalo, Nylén, Hynynen, Pellikka & Muukkonen (2026). GeoTAITO-malli: Nuorten geomediataidot ja osaamisen tasot. Ainedidaktiikka. https://doi.org/10.23988/800ejp61
Lue lisää CRITICAL-hankkeesta https://educritical.fi/fi/. Hanke tutkii lasten ja nuorten kriittistä medialukutaitoa sekä keinoja sen edistämiseksi. Monitieteisessä hankkeessa on myös kriittiseen geomedian lukutaitoon keskittynyt työpaketti, josta vastaa Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osasto.
