Näemme päivittäin mediasta uutisia, joissa on paikkatieto mainittuna. Kuten tiedämme, paikkatietoa voi käyttää hyvään ja pahaan. Tietojen suojaamiseen, turvalliseen jakeluun ja kunnan henkilöstön tietoturvakouluttamiseen on löydyttävä resursseja. Samaan aikaan on olennaista pohtia, miten paikkatiedot voivat palvella kunnan kriisinhallintaa ja turvallisuussuunnittelua ja miten niitä voi hyödyntää reagointikyvyn vahvistamisessa.
Huomioi ainakin nämä seikat kunnan turvallisuuskeskusteluissa:
- Vain etukäteen tehtävä riskien arviointi ja turvallisuussuunnittelu auttavat. Miksi? Siksi, että kun paikkatiedot vuotavat tai niitä käytetään väärin, tietoja ei saa enää takaisin. Tämän vuoksi paikkatietoja jakamista on harkittava riskiperusteisesti jo ennen kuin niitä jaetaan. Kriittiseen infraan liittyvää tietoa kannattaa jakaa vain hyvin rajatusti ja tiedostaen kunnasta ulos. Samalla kannattaa varmistaa, että viranomaiset saavat kriittiseen infraan liittyvät tiedot sujuvasti. Pääpainon pitää olla etukäteen tehtävässä suunnittelussa ja varautumisessa, koska se on edullisinta, tehokkainta ja usein ainoa mahdollisuus turvata kaiken tiedon joukosta suojattaviksi valitut tiedot. Kunnalla on siis oltava selkeä ymmärrys siitä, mikä on kunnassa kriittistä ja miten toimitaan, jos tieto pääsee leviämään. Miten esimerkiksi kerätään hiljaisia signaaleja pinnan alla kuplivista mahdollisista ongelmista ja uhista? Mitä muita ennakointimenetelmiä kunnassa voisi hyödyntää?
- On tärkeää varmistaa, että kunnan palvelut – myös paikkatietoja sisältävät palvelut – ovat suojattuja tietomurroilta ja tietovuodoilta. Teknisen tietoturvan osalta on syytä ottaa huomioon esimerkiksi se, kuka tai ketkä pääsevät järjestelmään, miten lokitus ja päivitykset on suunniteltu ja miten palveluiden suojausta testataan. Tunnista, suojaa ja testaa järjestelmien iskunkestävyys ja kouluta kunnan ammattilaiset säännöllisesti. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta olennaista on valmistautua hyvin ja ottaa huomioon suunnittelupöydällä monenlaiset nykyiset ja myös tulevat riskit. Ole perillä alihankintaketjuista sekä eri palveluiden toimittajista, ja huolehdi, että teillä on yhteinen tilannekuva kunnan paikkatietoturvallisuudesta.
- Uhkatiedon jakaminen ja yhteistyö – tehdäänkö sitä jo tarpeeksi? Suuri osa kuntiin kohdistuvista uhista ja myös teoista ovat skaalautuvia ja mahdollisia monessa eri kunnassa. Siksi olisi olennaista tehdä jatkuvaa yhteistyötä muiden kuntien, viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa turvallisuuden parantamiseksi. Paikkatieto yhdistää: sitä hyödyntämällä voidaan konkretisoida tilanteita, mahdollistaa tiedonjakaminen ja vahvistaa yhteistyötä, mikä voi auttaa havaitsemaan ja torjumaan laajamittaisia kyberuhkia.
- Paikkatietojen hyödyntäminen turvallisuussuunnittelussa: Kunnan turvallisuussuunnittelussa tarvitaan monenlaista tietoa. Missä on korkean onnettomuusriskin paikat? Millaisista turvattomista paikoista kuntalaiset raportoivat? Millaiset rakentamisen ja suunnittelun ratkaisut lisäävät kuntalaisten turvallisuuden tunnetta? Kun kunnan paikkatietoja yhdistetään muuhun kunnissa syntyvään olennaiseen tietoon, syntyy uusia riskejä ja samalla uutta ymmärrystä siitä, miten kuntaa voisi kehittää turvallisemmaksi – kyse ei siis ole vain IT-osaajien työstä vaan kaikkien, jotka työskentelevät turvallisuuden parissa.
Location Innovation Hub kuntien apuna
Location Innovation Hub on sijaintitiedon osaamiskeskus, joka edistää kuntien kilpailukykyä, resurssitehokkuutta ja elinvoimaisuutta tarjoamalla asiantuntevaa neuvontaa sijaintitietojen hyödyntämiseksi. Kunnat saavat myös erilaisia verkostoitumismahdollisuuksia sekä käytännönläheisiä työkaluja ja palveluita kuntien toiminnan kehittämiseksi.
Location Innovation Hub järjestää Geoforum Summit -tapahtumassa kunnille suunnatun työpajan, jossa aihetta käsitellään lisää. Laita tapahtuma kalenteriisi! Ota yhteyttä Location Innovation Hubiin tällä lomakkeella.
