Kirkkonummella hankkeessa käsittelyssä olivat erityisesti asemakaavat sekä ranta-asemakaavat. Lähtötilanteessa osa kaavoista löytyi vektorimuotoisina, mutta eri formaateissa eivätkä yhtenäisinä, osa osa oli skannattuja paperikaavoja ja osaa ei ollut missään digitaalisessa muodossa, vaan paperiarkistossa, kertoo Kirkkonummen paikkatietopäällikkö Markku Korhonen.
Kirkkonummella ei ollut vektorimuotoista ajantasa-asemakaavaa, joten sellaisen muodostaminen asetettiin tavoitteeksi hankkeelle. Tavoitteena oli kansallisen kaavatietomallin mukainen aineisto. Yhtenäisessä muodossa ominaisuustietoineen oleva kaava-aineisto mahdollistaisi aineiston helpomman ja tehokkaamman jatkokäsittelyn ja hyödyntämisen.
Kaavaindeksi kokoaa olemassa olevat kaavat yhteen
Kirkkonummen KATTI-hankkeen ensimmäinen vaihe oli koota ajantasa-asemakaava eli kaavaindeksi, jossa on kaikkien olemassa olevien kaavojen rajat koottuna yhteen. Projektityöntekijä Arto Vuorela tarttui tähän tehtävään. Aluksi oli kerättävä olemassa olevien kaavojen alkuperäiset rajaukset yhteen, asemoitava osa skannatuista kartoista ja selvitettävä lainvoimaisuuspäivämäärät.
“Lainvoimaisuudessa tarvittiin Markkua selvittelemään, kun kaavoissa saattoi näkyä useita päivämääriä, ja hyväksymispäivämäärä ei välttämättä ollut sama kuin lainvoimaisuuspäivämäärä” kertoo Arto.
Vanhimmat kaavat ovat 1950- ja 1960-luvuilta. Lisäksi arkistoista löytyi kaavan kaltaisia dokumentteja kuten palstoitussuunnitelmia, joista ei ollut varmuutta, ovatko ne asemakaavan asemassa vai eivät. Etenkin vanhoissa kaavoissa on ollut haasteita niiden lukemisessa ja uudelleen piirtämisessä. Kaavojen tulkinnassa keskeisenä kysymyksenä on ollut: mikä on ollut alkuperäisen kaavoittajan tarkoitus.
Kaavarajojen ja lainvoimaisuuksien selvittyä ArcGIS ModelBuilder:illä muodostettiin kaavaindeksi voimassa olevista kaavoista. Indeksissä on mukana tieto, millä alueella on edelleen voimassa ensimmäinen asemakaava. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. katualueiden lunastustoimituksissa korvausten määrittelyssä.
Ohjelmistomuutos ja aineistokonversio
Hankkeen jo alettua Kirkkonummelle tuli mahdollisuus hankkia Tiera City -järjestelmä. Tätä ei oltu suunniteltu hankkeen alussa, mutta kunta päätti hankkia järjestelmän. Järjestelmän muutoksen myötä myös kaavoituksen työkalu vaihtuu CAD:ista ArcGIS:iin.
Uusi järjestelmä tarkoitti myös sitä, että vanhat kaava-aineistot piti muuntaa CAD-aineistoista paikkatietomuotoon. Aineistokonversion teki järjestelmätoimittaja Esri Finland. Ensin oli kuitenkin tarpeen kartoittaa kaikista kaavoista, mitä tietoa niissä oli milläkin tasolla ja attribuuteilla. Lähes jokainen kaava on oma yksilönsä, joten tietoja oli tallennettu erilaisin periaattein ja erinimisiin kenttiin. Käytännössä jokaiselle kaavalle vaadittiin oma vastaavuustaulukkonsa. yöntekijät koostivat jokaisesta kaavasta tiedot, joiden avulla järjestelmätoimittaja saattoi tehdä konversion.
Konversion jälkeen aineistossa on ollut vielä paljon korjattavaa. Kun CAD-aineistoilla on tuotettu pääasiassa kaava kuvaksi, ei ole ollut suurta merkitystä onko viiva viiva vai alueen raja, tai onko tekstit liitetty oikeaan kohteeseen, kunhan ne piirtyvät oikeaan paikkaan. Paikkatietoon siirryttäessä näillä on merkitystä ja mm. näiden tulkintaan ja korjaamiseen on käytetty Kirkkonummella paljon aikaa.
“Konversion jälkeen tontit eivät olleet alueina, ja osa kortteleista oli aineistossa tuplana. Rakennusoikeudet on merkittynä osin rakennusaloille tai tonteille, osin kortteleille, ja näiden suhde tai erityyppisten rakennusoikeuksien mielekäs tallennustapa on joskus epäselvä” kuvaa Arto Vuorela vastaan tulleita ongelmia.
Aineistossa oli myös irrallisia tekstejä, jotka on pitänyt yhdistää attribuuttitiedoksi oikeille kohteille. Omia haasteitaan ovat aiheuttaneet tonttien, kortteleiden ja kaavojen rajat, jotka eivät ole osuneet nätisti yhteen johtuen mm. alkuperäisten karttojen geometriasta ja kunnan kaavalaskennassa tarkentuneista kiinteistö- ja tonttijaoista.
Vastaan tulleita haasteita ja tulkintoja on Kirkkonummella pohdittu yhdessä paikkatietopalvelujen ja kaavoituksen kanssa. Keskeisiä aiheita keskusteluissa ovat olleet, mitkä ovat oleellisia tietoja saada alueiksi, jotta käyttäjä saa niistä pinta-alatiedon.
KATTI-hankkeessa laaditusta voimassa olevien kaavojen digitalisointiohjeesta on ollut jo luonnosvaiheessa hyötyä Kirkkonummelle. Lisäksi kesällä on tarjottu koulutusta kaavatuotantoon, mistä oli apua myös konvertoidun kaavatiedon käsittelyyn, vaikka uuden kaavan tuottamisessa ei tulekaan vastaan samanlaisia tulkinnallisia haasteita.
Kaavakartasta tietomallipohjaiseen kaavoitukseen
Tähän asti kaavoitus on tuottanut kuvan. Siinä ei ole ollut väliä onko kyseessä viiva vai alue, kun kaava on tuotu pdf:nä ulos ja allekirjoitettu. Tietomallin mukainen rakenteellinen kaavatieto on aivan erilainen kaavatuotos kuin staattinen kaavakarttakuva.
Hankkeen edetessä Kirkkonummella on herätty pohtimaan myös tietomallin rakennetta ja loppukäyttäjän näkökulmaa; miten rakennukset ja tontit suhtautuvat toisiinsa, miten rakennusala suhtautuu näihin ja muuhun kaavatietoon. Tietomallin viilaaminen ja sen käyttöön opastaminen niin, että sekä tiedon tallentaja että tiedon hyödyntäjä tietävät, mikä tieto on missäkin, on tärkeää, jotta rakenteellista tietoa pystytään oikeasti hyödyntämään. Kaavatiedolla on erilaisia loppukäyttäjiä, joilla kullakin on erilaiset tarpeet tiedolle.
Kirkkonummella on tavoitteena pystyä tuottamaan kaavatietomallin mukaista Ryhti-järjestelmän vaatimukset täyttävää kaavaa. Tätä varten on käynnissä kumppanitestaushanke Naantalin ja ohjelmistotoimittaja Esrin kanssa. Siinä on tarkoitus kehittää Tiera City -ohjelmistoa niin, että sillä on jatkossa mahdollista tuottaa kansallisen tietomallin mukaista kaavaa.
KATTI-hankkeen anti Kirkkonummelle
Kirkkonummi lähti hankkeeseen, koska monen kunnan yhteisestä hankkeesta koettiin syntyvän paljon etua, kun näkemyksiä, kokemuksia ja esimerkkejä kertyy erilaisista kunnista. Hankkeessa tuotetussa ohjeistuksessa on huomioitu monia tilanteita ja tulkintoja, ja se on paljon kattavampi kuin se olisi ollut yksittäisen kunnan tuottamana. Kirkkonummen kokoisilla ja pienemmillä kunnilla ei yksinkertaisesti ole resursseja lähteä kehittämään asioita itse ja jotta tulevien määräysten mukainen kaavatuotanto olisi mahdollista, KATTI-hankkeen kaltaiset projektit ovat tärkeitä. Tämän kaltaisilla projekteilla saadaan asioita aikaiseksi.
Kirkkonummen järjestelmän vaihdos ei ollut mukana projektisuunnitelmassa, mutta se osui nyt hyvään aikaan, sillä järjestelmän käyttöönoton yhteydessä saatiin konvertoitua dataa uuteen muotoon ja samalla palkattua projektityöntekijä jatkojalostamaan konversion tuottamaa dataa.
Suurin hyöty hankkeesta Kirkkonummelle oli saada ajantasa-asemakaava vektorimuotoon, kun se on aiemmin ollut vain manuaalisesti koostettuna, ja karttapalvelussakin vain rasterina. Vektorimuotoinen ajantasa-asemakaava ei vieläkään ole täysin valmis, vaan työ jatkuu edelleen.
“Maailma ei ole vielä valmis. Tämän hankkeen myötä päästiin pitkälle ja saatiin paljon aikaiseksi, mutta aina tulee kuitenkin uutta lainsäädäntöä, vaatimuksia ja velvollisuuksia. Täysin valmista ei tule koskaan” toteaa Markku Korhonen.
