EU:n avaruusohjelman (EUSPA) tuorein ennen kesälomia julkaistussa avaruusmarkkinaraportissa ennustettiin avaruuteen liittyvien Euroopan kaukokartoitusmarkkinoiden kasvavan yli 8 miljardiin euroon vuoteen 2034 mennessä. Tätä vauhdittavat erityisesti matalan kiertoradan (LEO) uudet satelliittiteknologia, uudet kaksikäyttöteknologiat sekä tekoälyn kehitys analytiikassa.
Tämä on merkittävä summa, jos sitä vertaa esim. Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tämänvuotiseen reilun 8 miljardin vuosibudjettiin, josta noin kolmannes koostuu nykyisin kaukokartoitukseen liittyvästä toiminnasta.
Globaalisti avaruusalan downstream-markkinan, mikä sisältää GNSS-satelliittien käytön, kaukokartoituksen sekä satelliittikommunikaation maapallolla, arvioidaan olevan jo yli 490 miljardin euron markkina, josta valtaosa palveluista muodostuu kaupallisesta tarjonnasta.
Tämä on moninkertainen verrattaessa avaruusalan upstream-markkinaan eli avaruuteen lähteviin missioihin sekä satelliittien operointiin verrattuna, joka arvioidaan noin 79 miljardin euron suuruiseksi, vaikka se usein uutisissa saa suurimmat otsikot mm. uusien rakettien ja missioden laukaisujen yhteydessä.
Avaruusraudan lisäksi tarvitaan uusia paikkatietopohjaisia palveluita
Uusien avaruusdatojen hyödyntämiseen tarvitaan myös loppukäyttäjän tarpeita kohtaavia paikkatietopalveluita. Tämä on noussut esiin mm. käynnissä olevassa Space4Cities hankkeessa, jossa kymmenet kaupungit ympäri Euroopan ovat tuoneet esiin uusia tarpeita satelliittipaikannuksen sekä kaukokartoituksen hyödyntämiselle.
Loppukäyttäjän näkökulmasta uusissa satelliittipalveluissa on tärkeää datan saatavuuden lisäksi se, että ne saadaan integroitua osaksi olemassa olevia järjestelmiä eikä niiden käyttö vaadi syvällistä teknologia osaamista, mikä osaltaan taas rajaa tällä hetkellä esim. SAR- ja hyperspektrisatelliittien datan hyödynnettävyyttä monissa kaupungeissa ja kunnissa. Säätelykehyksen näkökulmasta palveluiden tulee vastata myös tuleviin mm. ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviin vaatimuksiin, jolloin ratkaisut täyttävät myös lainsäädännölliset vaatimukset.
Uusien satelliittikartoitusmenetelmien ja -palveluiden osalta tarvitaan myös lisää loppukäyttäjille kohdennettua tietoa niiden käyttämisestä sekä soveltumisesta eri käyttökohteisiin, koska harvalla kunnan tai valtion viranhaltijalla on aikaa tutustua niihin akateemisten julkaisujen pohjalta, joissa avaruusalan sisäinen jargon tekee niistä lisäksi vaikeasti ymmärrettäviä.
Suomen avaruusalan kehitys pohjautuu pitkäaikaiseen tutkimukseen ja kehitykseen
Vaikka Suomen ensimmäinen oma satelliitti laukaistiin vasta 2017 ja kaupallisen toimijan toimesta seuraavana vuonna, on Suomen avaruustoiminnan taustalla pitkä historia avaruuteen liittyvää tutkimusta sekä osaamista. Kauempana maasta sitä löytyy mm. Marsin pinnalla tällä hetkellä liikkuvasta sääasemasta sekä Merkuriusta kohti lentäneestä luotaimesta.
Ilman teekkarien satelliittiprojekteja, vuosikymmenien mikroaaltotutkimukseen perustuvaa SAR-teknologiainnovaatiota tai akateemisissa hankkeissa hankittu syvällistä avaruusgeodesian ymmärrystä suomalaisilla avaruusyrityksillä tuskin olisi tällä hetkellä avaruudessa yli 60 satelliittia.
Toisaalta paikkatietoalan analytiikkaosaaminen sekä tietämys erilaisista paikkatietojärjestelmistä on mahdollistanut uusien avaruusdatojen hyödyntämisen sekä tarkan paikannuksen kytkemisen mm. Lapissa testattaviin robottiautoihin sekä Tampereella jo matkustajaliikenteessä operoiviin robottibusseihin.
Uuden avaruuden kansallinen ohjelma toimi avaruusalan yhteistyön kiihdyttäjänä
Business Finlandin johtama New Space Economy-ohjelma on ollut yksi nykyisen kaupallisen avaruustoiminnan kiihdyttäjistä Suomessa. Ohjelma omalta osaltaan koosti yhteen avaruusalan eri toimijoita sekä toi yhteen kaupallisten toimijoiden lisäksi myös akateemiaa sekä julkishallinto yhteisten teemojen ympärille. Samalla se nosti kansainvälisesti esiin Suomessa olevaa laaja-alaista osaamista avaruusalalta, johon kuuluvat olennaisesti myös avaruusdataan liittyvät palvelut.
Katso video: Finland Accelerating New Space Economy
Ohjelman jo päätyttyä yhteistyö sekä yhteisistä asioita keskustelua on jatkettu mm. Space Business Forumeissa, Avaruusasianneuvottelukunnan työryhmissä sekä koko Pohjoismaiden ja Baltian aiheita kattavaksi laajentuneissa Winter Satellite Workshopeissa.
Kotimaisen avaruusalan laajemmasta kehityksestä kiinnostuneille löytyy lisää tietoa aiheesta mm. SpacEconomy-hankkeen Uuden avaruuden-uutisista sekä Kauppalehdessä viime viikolla julkaistusta avaruusalaan kotimaista kehitystä käsitelleestä artikkelista.
Kirjoittaja toimii Aalto-yliopistossa ESA Phi-Lab Finland-innovaatio-ohjelman projektipäällikkönä ja seuraa sitä kautta aktiivisesti avaruus- ja paikkatietoalan kehitystä Suomessa ja Euroopassa.
