– Tämä konferenssi oli sisällöltään erilainen kuin aiemmat. Niissä on keskitytty INSPIRE-direktiivin toimeenpanoon, velvoitteiden toteuttamiseen ja teknisiin yksityiskohtiin. Tässä konferenssissa nostettiin enemmän esiin hyödyntämispuolta ja sitä, miten INSPIRE kytkeytyy EU:n laajempiin tavoitteisiin digitalisaatiossa ja datataloudessa, sanoo Maanmittauslaitoksen tutkimusjohtaja Mari Laakso.
Myös konferenssin osallistujakunta oli aiempaa monipuolisempi. Osallistujista, joita oli 49 maasta, noin 250 oli läsnä Brysselissä ja loput noin 800 etäyhteyden välityksellä. Puhujissa oli EU-komission, jäsenmaiden, tutkimuslaitosten ja yritysten edustajia. Suomen hyvää mainetta edelläkävijänä nostivat edelleen Sitran Kristo Lehtosen ja Maanmittauslaitoksen Antti Jakobssonin ja Jari Reinin esitykset. Kaikki esitykset ovat katsottavissa tallenteilta sivulta INSPIRE Conference 2023.
Paikkatieto osaksi laajempia tietokokonaisuuksia
Edellisen läsnätapahtumana järjestetyn INSPIRE-konferenssin jälkeen on viidessä vuodessa tapahtunut paljon niin poliittisesti kuin lainsäädännöllisesti. EU:n datastrategian tavoitteena on lisätä datan saatavuutta ja yhtenäistää sen jakamista unionin alueella sekä luoda datalle sisämarkkinat vastapainona datamonopolilähtöiselle mallille. Tällä pyritään luomaan vaurautta ja tarjoamaan kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuksia ja luottamusta datan käyttöön ja valvontaan. Keinoina ovat yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet ja lainsäädännöllinen ohjaus.
Data-avaruuksilla tarkoitetaan yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen muodostamaa kokonaisuutta, joka on tarkoitettu datan jakamiseen ja vaihtoon tietyllä toimialalla tai toimialojen välillä. Data-avaruuksissa ei tarvita järjestelmien välisiä integraatioita, vaan järjestelmät kommunikoivat keskenään datanvälityspalveluiden kautta.
– Data-avaruuksien ydin on tuoda yhteen tieto- ja hallintoinfrastruktuurit lainsäädännöllisten ja teknisten esteiden voittamiseksi, kuvasi konferenssissa EU:n ympäristöasioiden pääosaston (DG-ENV) yksikön päällikkö Ewa Malz.
EU:n tavoitteena on rakentaa vihreän kehityksen data-avaruus, Green Deal Data Space, joka mahdollistaa entistä monipuolisemman datan hallitun hyödyntämisen ympäristötietoa tarvitsevilla toimialoilla.
– Eurooppalaisten maanmittauslaitosten tulee vaikuttaa siihen, ettei paikkatietoa ja ympäristöä koskevaa tietoa lokeroida vain yhteen ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen tarkoitettuun data-avaruuteen. Sen sijaan niitä pitää pystyä hyödyntämään laajasti eri toimialoilla ja toimialojen välillä, esimerkiksi älykkään liikenteen, simulaatioiden ja virtuaalisen vuorovaikutuksen kehittämisessä, Maanmittauslaitoksen kehitys- ja digitalisaatiojohtaja Jani Kylmäaho painottaa.
INSPIRE-direktiivin myötä EU:n jäsenmaissa on kertynyt teknistä osaamista, kokemusta ja verkostoja tietojen yhteentoimivuuden, löydettävyyden, saavutettavuuden ja uudelleenkäytön eli FAIR-periaatteiden toteuttamisessa. Konferenssissa todettiinkin, että INSPIRE-yhteisöllä on keskeinen rooli tiennäyttäjänä tässä uudessa tilanteessa, jossa sijainnin sisältävät ympäristötiedot tarvitaan osana laajempaa tietokokonaisuutta.
Pelisääntöjä ja rahoitusta
EU luo datatalouden pelisääntöjä digisäädöksillä, kuten Avoimen datan direktiivin arvokkaat tietoaineistot, Datanhallinta-asetus ja tammikuussa 2024 julkaistu Datasäädös. Datanhallinta-asetuksen tavoitteena on olla monialainen väline, jolla lisätään luottamusta tiedonvälityspalveluihin ja edistetään datan vapaaehtoista jakamista yritysten ja kansalaisten hyödyksi. Komissio perusti asiantuntijaryhmän, Euroopan datainnovaatiolautakunnan (EDIB), muun muassa jakamaan parhaita käytäntöjä. EDIB:llä on valtuudet ehdottaa suuntaviivoja yhteisille eurooppalaisille data-avaruuksille esimerkiksi unionin ulkopuolelle tehtävien tiedonsiirtojen riittävästä suojasta.
Rahoitus ohjataan pääasiassa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, joka on muun muassa mahdollistanut Data Spaces Support Centerin perustamisen projektirahoituksella. Tämä tukikeskus on suunnattu auttamaan sekä julkista sektoria että yrityksiä ja tukemaan EDIB:a tiedon yhteen toimivuuden ja jakelun parantamisessa muun muassa tarjoamalla työkaluja (building blocks). Kotimaisessa mittakaavassa digi-investointeja ja PK-yritysten digitalisaatiota vauhdittaa sijaintitiedon tehokkaammalla hyödyntämisellä Location Innovation Hub (LIH) -palvelukeskus, joka on sekin saanut rahoitusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta.
Mahdollisuus vaikuttaa
Vuonna 2007 voimaan tullutta INSPIRE-direktiiviä ollaan uudistamassa, jotta ympäristöpolitiikkaa tukevat paikkatiedot saadaan vastaamaan laajempia tietotarpeita. Tavoitteena on yksinkertaistaa teknisiä vaatimuksia ja siirtyä joustavampiin ja ketterämpiin tietoekosysteemeihin, yhdistää paikkatietoa muuhun tietoon ja päinvastoin.
Prosessi lähti liikkeelle eurooppalaisen datastrategian tavoitteesta kehittää vihreän siirtymän data-avaruus. Tähän sisältyy GreenData4All -aloite, jonka tavoitteena on nykyaikaistaa INSPIRE-direktiivi ja ympäristötietodirektiivi muun muassa vastaamaan muuttuneita tietotarpeita ottaen huomioon uudet lait ja poliittiset tavoitteet datatalouden osalta sekä jo tehty INSPIRE-evaluointi.
INSPIRE-konferenssi tarjosi sidosryhmille tilaisuuden tutustua GreenData4All-aloitteen vaikutusten arvioinnin ensimmäisiin tuloksiin. Komissio keräsi konferenssissa jäsenmaiden näkemyksiä ja kertoi, että vaikutusten arviointi jatkuu alkuvuodesta 2024 Call for Evidence -vaiheella, jossa jäsenmaiden sidosryhmillä on neljä viikkoa aikaa kertoa näkemyksiään Have you say -portaalissa. Tätä seuraa 12 viikkoa kestävä sidosryhmien kuuleminen. Komissio työstää lakiuudistusta loppuvuoden ja aikoo viedä sen kesällä 2024 EU-vaaleissa valittavan uuden parlamentin käsiteltäväksi vuonna 2025. Uudistunut direktiivi ehtisi tulla voimaan aikaisintaan alkuvuodesta 2026. Siihen asti INSPIRE-toimeenpano jatkuu nykyisen direktiivin mukaisena.
Kerromme Call for Evidence -vaiheen alkamisesta Paikkatietoikkunan Facebook– ja X-tileillä. Komissio toivoo runsasta palautetta kaikilta asianosaisilta, ei vain yhtä per jäsenmaa.