Suomalaisen avaruustoiminnan historia on verrattain lyhyt
Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1 laukaistiin vasta vuonna 2017 ja sen kehityskin alkoi opiskelijaprojektina vasta 2010-luvun alussa.
Toki suomalaiset ovat olleet jo tätä ennen olleet mukana kansainvälisessä avaruusyhteistyössä ja tutustunut avaruusalaan syvällisemmin jo 1960-luvulta asti.
Tämä lisäksi ainakin maanmittarit ovat hyödyntäneet tähtitieteellistä paikanmääritystä Suomessa ainakin 1800-luvun Struven ketjun mittauksista asti, mutta omia satelliitteja Suomella on ollut vasta alle 10 vuotta.
Tästä huolimatta alan kasvu on ollut viime vuosina huimaa ja alan kotimaisista startupeista on kasvanut alle 10 vuodessa jo yli 100 miljoonan euron rajan rikkonut avaruusliiketoiminnan ekosysteemi, jossa uusia innovaatiota ja startupeja syntyy useita kymmeniä vuodessa.
Monen uuden avaruusinnovaation ytimessä on paikkatietoalan osaaminen
Vaikka avaruusteknologia on aiheena usein se pääuutinen avaruusala koskevissa artikkeleissa, on monen avaruuteen liittyvän uuden innovaation taustalla myös vahvaa paikkatietoalan osaamista. Paikannuksen, koordinaatistojen sekä paikkatietoanalyysien osaamista tarvitaan erityisesti aineistojen hyödyntämisen puolella sekä silloin kuin esim. uuden tutka- tai hyperspektrisatelliitin tarkka sijainti pitää määrittää maata kiertävällä radalla. Ilman syvällistä paikkatietoanalyysien osaamista ei olisi mahdollista kehittää tekoälypohjaista hyperspektriaineistojen tulkintaa tai kartoittaa ahmojen elinoloja Suomessa.
Paikkatietoalan syvällisen osaamisen takana on vahva monialainen tutkimus sekä yhteistyö
Suomessa on maan kokoon nähden huomattavan korkeatasoista osaamista paikkatiedon ja geoinformatiikan osalta. Tämä näkyy myös niiden akateemista julkaisujen aiheissa, joita vuosittain syntyy mm. avaruusalan (COSPAR) ja geoinformatiikan (FIUGINET) tutkimusverkostoihin kuuluvista yliopistoista.
Se, että paikkatiedon tutkimus kytkeytyy vahvasti yhteen muihin Suomelle tärkeisiin tutkimusaiheisiin, kuten tekoälyyn ja konenäköön (FAME), metsiin (UNITE) ja vesien kiertoon (DIWA) on osaltaan mahdollistanut myös paikkatiedon syvällisen osaamisen liittämisen aiheisiin, joilla tulevaisuudessa ratkotaan globaaleja kestävyyshaasteita.
Ilman osaamista ja uuden tutkimista harvoin syntyy myöskään uusia innovaatioita.
Toisaalta pelkät innovaatiot eivät yksin riitä, jos niitä ei saada vietyä käytäntöön ja välillä tähän vaiheeseen saatetaan tarvita myös hieman tukea.
Paikkatietoalan uusia innovaatiota tukevia avaruusohjelmia Suomessa
Suomessa on käynnissä tällä hetkellä kolme eurooppalaisten avaruusjärjestöjen ohjelmaa, jotka tukevat uusien innovaatioiden kehittämistä myös paikkatietoalalla.
ESA BIC Finland
Kuva: Miika Kostamo, Aalto yliopisto
Näistä pisimpään Suomessa on toiminut Euroopan avaruusjärjestön startup-ohjelma, ESA BIC Finland, joka on vuodesta 2017 alkaen tukenut yli 25 startupia niiden toiminnan ensimmäisenä vuosina. Tuettujen yritysten joukosta monien toiminta liittyy myös vahvasti paikkatietoon sekä tarkkaan paikannukseen.
ESA BIC:in toiminnasta Suomessa vastaa Aalto yliopisto yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa. Lisäksi hanke tekee kaupunkiyhteistyötä Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella.
Space4Cities
Reilu vuosi sitten toimintansa Suomessa aloitti lEU:n avaruusohjelmaviraston, EUSPA:n, rahoittama Space4Cities-hanke, joka edistää satelliittidatan hyödyntämistä kaupunkiympäristöissä. Useista Euroopan maita kattavaa hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki ja sen tavoitteena on löytää uusia kaupallistamisen kynnyksellä olevia ratkaisuja kaupunkiympäristön haasteiden ratkaisemiseksi.
Hankeen haasteiden teemoina ovat olleet ilmastonmuutokseen mukautuminen, kaupunkisuunnittelu sekä kestävä liikkuminen urbaaneissa ympäristöissä. Uusia ratkaisuja näihin on myös odotetavissa päätelleen juuri päättyneen 2,8 M€ rahoitushaun hakemusmäärästä, joita hankkeeseen tuli 140 kpl ja 20 kpl niistä Suomesta.
ESA Phi-Lab Finland
Kuva: Kalle Kaitala, Aalto yliopisto
Uusin tulokas Suomen avaruusinnovaatioita tukeviin ohjelmiin on ESA Phi-Lab Finland, joka tukee uusien avaruuteen liittyvien geospatiaalisten innovaatioiden kaupallistamista.
Hanke aloitti toimintansa vuoden 2025 tammikuussa ja on juuri avannut 4,4 M€ haun uusien kehityshankkeiden rahoitukselle.
Lisää tietoa näistä hankkeista löytyy hankkeiden omilta sivuilta:
ESA Phi-Lab Finland | Boosting disruptive geospatial innovations for space
Lisää tietoa avaruusalan kehityksestä Suomessa:
Suomen avaruusstrategia | SpaceFinland
Liiketoiminta ja tutkimus | SpaceFinland
Kansainvälinen yhteistyö | SpaceFinland
