Suomessa paikkatiedon tehokkaamman hyödyntämisen arvioitiin vuonna 2018 tehdyssä selvityksessä tuovan vuoden aikana 13 miljardin euron hyödyt. Suurimmat hyödyt voidaan saavuttaa rakennetun ympäristön ekosysteemissä.
Huolimatta vuosikymmeniä kestäneistä tiedeyhteisön ja ympäristöjärjestöjen antamista varoituksista, IPCC:n uusin raportti lähetti selkeän viestin: ilmaston tuhoutuminen on peruuttamaton, emmekä ole matkalla saavuttaaksemme hiilineutraalia planeettaa vuoteen 2050 mennessä.
Uusi vuosi lähti käyntiin, mutta kunnissa kiire ei tunnu hellittävän. Vuoden 2022 ensimmäisillä Geodeettikahveilla keskusteltiin jälleen kuntayhteistyöstä ja avoimen keskustelun tarpeellisuudesta. Mukana oli kuntien edustajia yhdeksästä eri kunnasta, kuten esimerkiksi Joensuu, Kotka, Helsinki, Hämeenlinna ja Pori.
Tiedolla johtaminen on vahvassa nousussa ja karttojen avulla tapahtuva viestintä ja tilannetietoisuuden tukeminen onkin muodostunut yhä yleisemmäksi. Mutta ymmärretäänkö karttoja oikein? Onko kasvavat tietomäärät esitetty onnistuneesti ja minkä viestin kartat lukijalleen välittävät?
Helsingin yliopiston opiskelijat ja tutkijat ovat luoneet avoimia oppimateriaaleja paikkatiedon perusteista ja muun muassa hyvän kartan visualisoinneista.
Joulukuussa 2021 järjestetyssä Maantieteen opiskelijoiden työelämäillassa tavattiin maantieteen alumneja ja kuultiin tarinoita kiinnostavista urapoluista. Keskustelua käytiin opiskelijoiden, työntekijöiden ja työnantajien kesken. Mitä vinkkejä opiskelijat saivat työnhakuun?
Voisiko kunnan kiinteistöverot selvittää nykyistä nopeammin Kansallisen maastotietokannan avulla ja parantaa samalla rekisteritietoja? Kasvaisivatko kunnan kiinteistöverotulot?
Meillä Suomessa on ehkä paremmat tiedot metsistä kuin missään muualla. Tietoa hyödynnetään tehokkaasti, mutta uuden tiedon tarve vain kasvaa, kun yritämme vastata ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin.
Viime vuosina kaupungeissa on herätty uhkaavaan ilmastokriisiin. Yhä useammat suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, osa jo alle 10 vuoden päähän. Samaan aikaan älykaupunkien (smart city) käsite on vallannut jalansijaa, ja useat kaupungit ovatkin julistaneet olevansa sekä kestäviä että älykkäitä. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mikä on älykaupungin rooli kaupunkien ekologisen kestävyyden edistämisessä.
OGC API ‑standardiperhe laajenee. Ilmatieteen laitos on mukana kehittämässä standardia, jonka avulla voidaan parantaa mittaus‑ ja ennustedatan löydettävyyttä.