Maanmittauslaitoksen tuottama ilmalaserkeilausaineisto on ollut yli kymmenen vuoden ajan arkeologien aktiivisessa käytössä. Laserkeilausaineisto 2008–2019 oli merkittävä askel arkeologisten kohteiden ja rakennusten paikantamisen suhteen (katso Positio 4/2019). Sen käyttöä arkeologiassa on…
Voisiko kunnan kiinteistöverot selvittää nykyistä nopeammin Kansallisen maastotietokannan avulla ja parantaa samalla rekisteritietoja? Kasvaisivatko kunnan kiinteistöverotulot?
Viime vuosina kaupungeissa on herätty uhkaavaan ilmastokriisiin. Yhä useammat suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, osa jo alle 10 vuoden päähän. Samaan aikaan älykaupunkien (smart city) käsite on vallannut jalansijaa, ja useat kaupungit ovatkin julistaneet olevansa sekä kestäviä että älykkäitä. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mikä on älykaupungin rooli kaupunkien ekologisen kestävyyden edistämisessä.
Sosiaalinen media on nykyisin kiinteä osa jokapäiväistä elämäämme. Jaamme somessa tietoa aktiviteeteistamme, mielipiteistämme ja arjestamme. Näitä tiedonmurusia on alettu hyödyntää myös tutkimuksessa. Miten sosiaaliseen mediaan perustuvan tutkimuksen tuloksia voidaan sitten hyödyntää yhteiskunnassa laajemmin? Mitä esimerkiksi twiitit paljastavat liikunnan harrastamisesta pääkaupunkiseudulla? Tätä on tutkittu Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä YLLI‑hankkeessa.
Twitter täyttyi taas marraskuussa kartoista, kun Topi Tjukanov haastoi twiittaajat julkaisemaan itse suunnittelemansa kartan päivässä eri teemoista. Kirjoittamalla Twitteriin aihetunnisteen #30DayMapChallenge pääset ihastelemaan toinen toistaan upeampia karttoja.
Syyskuussa 1944 Moskovassa solmittiin välirauhansopimus. Jatkosota päättyi, ja Suomen joukkojen oli siirryttävä vuonna 1940 tehdyn Moskovan rauhan rajan länsipuolelle. Petsamo jäi samalla Neuvostoliitolle, ja näin Suomi menetti yhteyden Jäämerelle. Raskain vaatimus oli kuitenkin Suomen velvollisuus vuokrata Porkkalan alue 50 vuodeksi Neuvostoliitolle meritukikohdaksi. Jos aiemmin maailmalla tuskin kukaan oli kuullut Porkkalasta, nyt tilanne muuttui täysin.
Valtion tie-, rata- ja vesiväyliä hallinnoiva Väylävirasto on julkaissut avoimena datana noin 270 tietoaineistoa, ja aineistoja myös avataan koko ajan lisää. Viraston teettämä selvitys kertoo, että avoimelle väylätiedolle löytyy runsaasti käyttöä niin työssä kuin vapaa-ajan harrastuksissakin.
Tiedon hyödyntäminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista. Sen toteuttamiseksi valtiovarainministeriö käynnisti keväällä 2020 Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen. Hanke keskittyy tietopolitiikkaan, tiedon hyödyntämiseen ja tiedon avaamiseen. Hankkeessa laaditaan…
Aina kun suunnitellaan, kaavoitetaan ja rakennetaan, syntyy valtavasti uutta tietoa. Tietoa liikkuu eri organisaatioissa, kuten kunnissa, suunnittelutoimistoissa ja rakennustyömailla, ja sitä hallitaan erilaisissa järjestelmissä. Syntynyttä tietoa tarvitaan usein jossakin toisessa…
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi standardisointityöhön. Lisää muutoksia on tulossa, kun paikkatietoalan standardisoinnin johtopaikoille istuvat uudet henkilöt. Mitä he itse ajattelevat näistä muutoksista?