Satelliittipaikannuksen käsitteleminen lukiossa ja ylioppilaskokeessa Satelliittipaikannus on ollut osa kansalaisten ja siten myös lukiolaisten arkea jo pitkään. Moni nuori käyttää päivittäin paikannustekniikkaa puhelimensa karttapalveluiden ja muiden sovellusten avulla ajattelematta asiaa…
Maantieteen ylioppilaskokeeessa oli yhdeksän tehtävää, joista seitsemässä tehtävässä paikkatieto oli jollain tavoin mukana. Paikkatiedon osuus oli pienin kaikille pakollisessa ja useimmille helpoimmassa tehtävässä, jossa esitettiin väittämiä maantieteen alalta. Väittämistä 1/10…
Helsingin kaupungin Kokeilukiihdyttämö tukee ketteriä digitalisaatiota hyödyntäviä kokeiluja. Tavoitteena on kokeilujen kautta uudistaa samalla kaupungin palveluita ja toimintaa. Kokeiluja on nyt tehty parin vuoden ajan muun muassa oppimisesta tekoälyn, ohjelmistorobotiikan…
Kaupunkimallit ovat yksinkertaisesti selitettynä hyvin tarkkoja pienoismalleja kaupungeista virtuaalisessa muodossa. Siviilipalvelustaan Helsingin kaupungilla suorittava Pietari Niinimäki pyrkii tuomaan Helsingin kaupunkimalleja myös muiden potentiaalisten käyttäjien ulottuville. Kaupunkimalleja on käytetty Helsingin kaupungilla…
GNSS-häirintä on puhuttanut viime aikoina.
Maanmittauslaitoksen tuottama ilmalaserkeilausaineisto on ollut yli kymmenen vuoden ajan arkeologien aktiivisessa käytössä. Laserkeilausaineisto 2008–2019 oli merkittävä askel arkeologisten kohteiden ja rakennusten paikantamisen suhteen (katso Positio 4/2019). Sen käyttöä arkeologiassa on…
Voisiko kunnan kiinteistöverot selvittää nykyistä nopeammin Kansallisen maastotietokannan avulla ja parantaa samalla rekisteritietoja? Kasvaisivatko kunnan kiinteistöverotulot?
Viime vuosina kaupungeissa on herätty uhkaavaan ilmastokriisiin. Yhä useammat suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, osa jo alle 10 vuoden päähän. Samaan aikaan älykaupunkien (smart city) käsite on vallannut jalansijaa, ja useat kaupungit ovatkin julistaneet olevansa sekä kestäviä että älykkäitä. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mikä on älykaupungin rooli kaupunkien ekologisen kestävyyden edistämisessä.
Sosiaalinen media on nykyisin kiinteä osa jokapäiväistä elämäämme. Jaamme somessa tietoa aktiviteeteistamme, mielipiteistämme ja arjestamme. Näitä tiedonmurusia on alettu hyödyntää myös tutkimuksessa. Miten sosiaaliseen mediaan perustuvan tutkimuksen tuloksia voidaan sitten hyödyntää yhteiskunnassa laajemmin? Mitä esimerkiksi twiitit paljastavat liikunnan harrastamisesta pääkaupunkiseudulla? Tätä on tutkittu Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä YLLI‑hankkeessa.
Twitter täyttyi taas marraskuussa kartoista, kun Topi Tjukanov haastoi twiittaajat julkaisemaan itse suunnittelemansa kartan päivässä eri teemoista. Kirjoittamalla Twitteriin aihetunnisteen #30DayMapChallenge pääset ihastelemaan toinen toistaan upeampia karttoja.