Suomalaiset käyttävät päivittäin useita julkisia tiloja työntekoon, opetus- ja harrastustoimintaan sekä terveyden edistämiseen. Esimerkiksi väestön ikääntymistä ja digitalisaation mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole ennen yhdistetty julkisiin tiloihin.
EU:n uusi droneasetus on ollut pitkään kysymysmerkillä, kun sen siirtymäaika on venynyt ja sääntöjä päivitetään jatkuvasti. Nyt asetus on julki ja uusia regulaatioita tulee noudattaa, mutta miten?
Suomessa on vuonna 2022 yhteensä 19 maakuntaa, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia niin kokonsa kuin myös alueiden käytön puolesta.
Suomessa paikkatiedon tehokkaamman hyödyntämisen arvioitiin vuonna 2018 tehdyssä selvityksessä tuovan vuoden aikana 13 miljardin euron hyödyt. Suurimmat hyödyt voidaan saavuttaa rakennetun ympäristön ekosysteemissä.
Tiedolla johtaminen on vahvassa nousussa ja karttojen avulla tapahtuva viestintä ja tilannetietoisuuden tukeminen onkin muodostunut yhä yleisemmäksi. Mutta ymmärretäänkö karttoja oikein? Onko kasvavat tietomäärät esitetty onnistuneesti ja minkä viestin kartat lukijalleen välittävät?
Helsingin yliopiston opiskelijat ja tutkijat ovat luoneet avoimia oppimateriaaleja paikkatiedon perusteista ja muun muassa hyvän kartan visualisoinneista.
OGC API ‑standardiperhe laajenee. Ilmatieteen laitos on mukana kehittämässä standardia, jonka avulla voidaan parantaa mittaus‑ ja ennustedatan löydettävyyttä.
ProGIS ry myöntää vuosittain paikkatietoalan opinnäytetyöpalkinnon ansioituneelle tai ansioituneille paikkatietoalan opinnäytetyön laatijoille Suomessa. Vuoden 2021 opinnäytetyöpalkinnon saivat Joel Jalkanen, Mathew Page ja Jan Pisl.
Marraskuussa 2021 järjestetty Gaia-X Association European Data Infrastructure Summit keräsi yli 4000 osallistujaa. Summitissa vastattiin seuraavaan kysymykseen: mikä on Gaia-X -hankkeen globaali vaikutus käyttäjien ja palveluntarjoajien näkökulmasta?
Hyvää uutta vuotta 2022! Verkoston laajassa yhteistyössä tuottama Kansallinen paikkatietostrategia 2022–2025 valmistui viime vuoden lopussa.