Joulukuussa 2021 järjestetyssä Maantieteen opiskelijoiden työelämäillassa tavattiin maantieteen alumneja ja kuultiin tarinoita kiinnostavista urapoluista. Keskustelua käytiin opiskelijoiden, työntekijöiden ja työnantajien kesken. Mitä vinkkejä opiskelijat saivat työnhakuun?
Voisiko kunnan kiinteistöverot selvittää nykyistä nopeammin Kansallisen maastotietokannan avulla ja parantaa samalla rekisteritietoja? Kasvaisivatko kunnan kiinteistöverotulot?
Meillä Suomessa on ehkä paremmat tiedot metsistä kuin missään muualla. Tietoa hyödynnetään tehokkaasti, mutta uuden tiedon tarve vain kasvaa, kun yritämme vastata ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin.
Viime vuosina kaupungeissa on herätty uhkaavaan ilmastokriisiin. Yhä useammat suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, osa jo alle 10 vuoden päähän. Samaan aikaan älykaupunkien (smart city) käsite on vallannut jalansijaa, ja useat kaupungit ovatkin julistaneet olevansa sekä kestäviä että älykkäitä. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mikä on älykaupungin rooli kaupunkien ekologisen kestävyyden edistämisessä.
OGC API ‑standardiperhe laajenee. Ilmatieteen laitos on mukana kehittämässä standardia, jonka avulla voidaan parantaa mittaus‑ ja ennustedatan löydettävyyttä.
Sosiaalinen media on nykyisin kiinteä osa jokapäiväistä elämäämme. Jaamme somessa tietoa aktiviteeteistamme, mielipiteistämme ja arjestamme. Näitä tiedonmurusia on alettu hyödyntää myös tutkimuksessa. Miten sosiaaliseen mediaan perustuvan tutkimuksen tuloksia voidaan sitten hyödyntää yhteiskunnassa laajemmin? Mitä esimerkiksi twiitit paljastavat liikunnan harrastamisesta pääkaupunkiseudulla? Tätä on tutkittu Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä YLLI‑hankkeessa.
ProGIS ry myöntää vuosittain paikkatietoalan opinnäytetyöpalkinnon ansioituneelle tai ansioituneille paikkatietoalan opinnäytetyön laatijoille Suomessa. Vuoden 2021 opinnäytetyöpalkinnon saivat Joel Jalkanen, Mathew Page ja Jan Pisl.
Marraskuussa 2021 järjestetty Gaia-X Association European Data Infrastructure Summit keräsi yli 4000 osallistujaa. Summitissa vastattiin seuraavaan kysymykseen: mikä on Gaia-X -hankkeen globaali vaikutus käyttäjien ja palveluntarjoajien näkökulmasta?
Hyvää uutta vuotta 2022! Verkoston laajassa yhteistyössä tuottama Kansallinen paikkatietostrategia 2022–2025 valmistui viime vuoden lopussa.
Kansallinen paikkatietostrategia 2022-2025 kuvaa keinot, jolla varmistamme suomalaisen paikkatiedon saatavuuden, laadun ja turvallisuuden. Sen toteuttaminen tekee maastamme edelläkävijän paikkatiedon hyödyntämisessä. Strategia toimii valmiina lähtökohtana tulevissa hallitusohjelmien valmisteluissa sekä eri organisaatioiden päätöksentekoa ohjaavassa toiminnassa.